Silkkitien käännekohdat

Peter Frankopanin teos auttaa ymmärtämään paitsi menneisyyttä myös nykyajan murrosta, Teppo Tiilikainen kirjoittaa.

tietokirja
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Länsimainen historiankirjoitus lähtee yleensä liikkeelle muinaisesta Kreikasta ja Roomasta ja päätyy renessanssin, valistuksen ja teollisen vallankumouksen kautta nykypäivään.

Brittiläinen historiantutkija Peter Frankopan pitää näkemystä yksipuolisena ja yrittää korjata vinoumaa siirtämällä näkökulman Euroopasta Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Hän analysoi Silkkitiet-kirjassa kauppareittien kehitystä ja uskontojen leviämistä. Frankopanin mukaan lännen päättäjät tuntevat Afganistanin, Irakin ja Iranin historiaa hämmästyttävän huonosti, vaikka alueet ovat olleet kehityksen keskiössä tuhansia vuosia.

Muinaisen silkkitien varteen perustettiin jo 5 000 vuotta sitten mahtavia metropoleja. Babylon, Ninive, Uruk ja Akkad olivat kuuluja loistostaan ja arkkitehtuuristaan. Maailman henkisen elämän keskukset eivät sijainneet Harvardissa ja Oxfordissa vaan Bagdadissa, Balkhissa ja Samarkandissa.

Kiinan torilla käytiin kauppaa huomattavasti aikaisemmin kuin Euroopassa. Tärkein kauppatavara oli silkki, jota käytettiin myös sotilaiden palkkoihin.

Frankopan korostaa merenkulun merkitystä. Hänen mukaansa Venäjän perustivat itse asiassa Itämereltä Kaspianmerelle ja Mustallemerelle jokireittejä pitkin edenneet viikingit. Kristoffer Kolumbuksen ja Vasco da Gaman löytöretket nostivat läntisen Euroopan idän ja lännen välisen kaupankäynnin keskiöön. Eurooppalaisten imperiumien aika päättyi ensimmäiseen maailmansotaan. Frankopan käsittelee myös toista maailmansotaa ja sen jälkeistä kylmää sotaa kauppareittien ja talousintressien näkökulmasta.

Silkkitiet on yli 800-sivuinen kuvitettu järkäle, joka auttaa ymmärtämään maailmanhistorian käännekohtia ja nykyistä murrosvaihetta. Frankopan korostaa, ettei globalisaatio ole uusi ilmiö. Amerikan löytöretket vaurastuttivat ennen kaikkea Eurooppaa ja Aasiaa. Britannia ja Yhdysvallat hallitsivat maailmaa aikansa, mutta nyt ollaan taas tienhaarassa. Silkkitie on herännyt henkiin uudessa muodossa.

Kiina vahvistaa asemiaan kehitysohjelmalla, jota kutsutaan Vyö ja tie -hankkeeksi. Puoluejohtaja Xi Jinpingin 2013 lanseeraamassa ulko- ja talouspoliittisessa ohjelmassa investoidaan satoja miljardeja dollareita rautateihin, satamiin ja muuhun infrastruktuuriin kymmenissä maissa. Kiina uhkaa Yhdysvaltojen valta-asemaa. Samalla Eurooppa menettää merkitystään.

Kirjassa ei käsitellä koronaviruksen vaikutuksia. Englanninkielinen alkuteos julkaistiin ennen epidemian puhkeamista.

Peter Frankopan: Silkkitiet. Uusi maailmanhistoria. Suom. Jaana Iso-Markku. 844 s. Atena, 2021.