Oopperatalosta merimuseoon
Suomalaiset arkkitehdit saavat toimeksiantoja Kiinassa, vaikka maan rakennusala on ajautunut kriisiin.
ON harvinaista, että Kiinaan nousee suomalaisten arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia, mutta tänä vuonna niitä valmistuu peräti kaksi.
Nanchangin oopperatalon ja Nanjingin suurkaupunkiin valmistuvan monitoimirakennuksen suunnittelijoina on PES-arkkitehdit. Toimiston suunnittelemaa Shanghain merimuseota aletaan rakentaa ensi vuoden alussa. Sen pitäisi olla valmis 2026.
Nanchangin oopperatalon avajaisia vietetään syyskuussa, ja Nanjingin rakennus, johon tulee toimistoja, hotelli ja näyttelytiloja, avautuu lokakuussa.
PES-arkkitehdit on toiminut Kiinassa parikymmentä vuotta. Se on kasvattanut menestystään ja kilpailee suurten kansainvälisten toimistojen kanssa toimeksiannoista. Näyttävin viime vuosien kohde on suuri kulttuurirakennusten kompleksi Fuzhoussa.
Viime vuosina toiminta Kiinassa on muuttunut hankalammaksi monesta syystä. Shanghain museosta ja Nanchangin oopperatalosta käytiin kansainväliset arkkitehtuurikilpailut 2021, koronapandemian keskellä.
”Niitä tehtiin etäyhteydessä Shanghain ja Helsingin toimiston välillä. Myös lähes koko Nanchangin oopperatalon rakentaminen on hoidettu etäyhteydellä”, Jyri Eskola sanoo. Hän on PES-arkkitehtien Kiinan hankkeiden kehitysjohtaja ja vetää Shanghain toimistoa.
Koronan aikana Kiina sulki rajansa ulkomaalaisilta, mutta pandemian alkuvaiheessa Kiinan sisällä pääsi vielä liikkumaan melko vapaasti.
Kun muualla maailmassa koronasta alettiin päästä eroon, Kiinassa alkoivat voimakkaat sulut. Nanchangissa rakennustyöt olivat pysähdyksissä vain lyhyitä jaksoja, mutta uusia töitä ei suomalaisillekaan tullut. PES-arkkitehdit alkoi osallistua vähemmän kilpailuihin, sillä niiden järjestäjillä ei ollut varaa maksaa palkkioita.
”On ihan selvää, että osa Kiinan talousongelmista johtuu siitä, että covidin kohdalla nollapolitiikkaa jatkettiin liian pitkään ja se tuli äärettömän kalliiksi”, Eskola sanoo.
Kiinan taloudella ei ole mennyt viime aikoina hyvin, ja rakennusala on suuressa kriisissä. Siitä näkyvin esimerkki on ollut kiinteistöjätti Evergranden konkurssi. Sen myötä vaikeudet levisivät koko rakennusalalle.
Kokonaisia asuinalueita jäi aavekaupungeiksi, kun rakennustyöt jäivät kesken. Sen on huomannut omakohtaisesti myös PES-arkkitehtien osakas Tuomas Silvennoinen, kun hän kävi Nanchangissa oopperatalon työmaalla.
”Oopperan rakentaminen ehdittiin aloittaa, eikä sitä kannattanut keskeyttää, mutta ihan sen vieressä on asuintaloja, jotka ovat pelkkiä betonirunkoja. Ne eivät ole edenneet mihinkään.”
Asunto- ja toimistorakentaminen ovat olleet Kiinassa rakentamisen moottoreita, kulttuurirakentaminen on ollut niiden oheistuote. Kulttuurirakennusten myötä kiinteistöyhtiöt saavat lisää rakennusoikeutta asunnoille, toimistoille tai kauppakeskuksille. Suuret ja näyttävät oopperat ja museot ovat uusien alueiden vetonauloja ja maamerkkejä, ja usein ne rakennetaankin alueelle ensin. Kun asuntorakentaminen tökkii, ei synny myöskään uusia kulttuurirakennuksia.
Tiukat koronarajoitukset aiheuttivat Kiinassa asuneiden ulkomaalaisten joukkopaon. Joukossa oli myös arkkitehteja. Silvennoisen mukaan PES-arkkitehdit arvioi, millä tavalla Kiinassa jatkossa kannattaa toimia ja mihin suuntaan Kiina on menossa.
”Kiina on niin iso maa, että aina siellä jotain tapahtuu. Luulen, että tilanne tasaantuu. Ne, joilla on siellä pitkä historia ja hyvät referenssit, ovat paremmassa asemassa kuin muut. Sen takia sieltä ei kannata missään tapauksessa lähteä sormia napsauttamalla.”
Rakentamisen buumi on tasaantunut osin myös sen takia, että Kiinassa infrastruktuuri on jo pitkälle kehittynyttä. Tosin kansainvälisimpiä ja suurimpia kaupunkeja kehitetään yhä vauhdilla, kuten vaurasta Shanghaita. Kaupunkia halkovan Huangpujoen varresta on tehty laaja ulkoilualue, jonne on rakennettu kävelyreittejä, korkeatasoisia museoita, urheilupaikkoja ja skeittipuisto. Alue kuhisee lenkkeilijöitä ja kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä.
Sinne sijoittuu myös PES-arkkitehtien suunnittelema merimuseo. Se rakennetaan satama-altaaseen, johon on jo tuotu vanha, Neuvostoliitosta aikoinaan hankittu sukellusvene.