Keskiluokka laskee rahojaan

Q-teatterin Pääomani on turvallinen ja hyväntahtoinen komedia.

teatteri
Teksti
Matti Tuomela

Milja Sarkolan kolmikielisessä uutuusnäytelmässä Pääomani anonyymi keski-ikäinen ja -tuloinen Nainen ynnäilee rahojaan ja häpeää varallisuuttaan. Sarkolan Q-teatterille yhdessä Katariina Nummisen kanssa dramatisoima ja ohjaama esitys ei epäröi tunnustaa keskiluokkaista näkökulmaansa, mutta ei myöskään onnistu irtautumaan sen ulkopuolelle.

Lopputuloksena on turvallinen ja hyväntahtoinen komedia etuoikeuksiensa kanssa kipuilevasta keskiluokasta.

 

Esitys alkaa pankissa käytävistä lainaneuvotteluista, jossa näyttelijöiden repliikit tulevat taustanauhalta. Ratkaisu muistuttaa esitystaideryhmä Wauhausin teosten playback-tekniikkaa. Sitä käytetään muutamassa kohtauksessa, kunnes se ikään kuin unohtuu matkan varrelle.

Eero Ritalan ilmeikkäästi tulkitsema Nainen on äveriäästä taustasta ja hänen miehensä (Tommi Korpela) ei. Pariskunta ostaa niin kalliin asunnon, ettei Nainen kehtaa myöntää sen hintaa Miehen sukulaisille (Laura Rämä, Lotta Kaihua), jotka lampsivat ympäriinsä rahvaanomaisesti kädet taskuissa.

Näyttelijöiden luokkastereotypioita toistava kehonkieli kärjistää tarkoituksellisesti, mutta jotain banaalia on siinä, miten ”alempi luokka” kuvataan kansanosana, jolla on pokkaa kysyä hintaa ja joka näkee asioissa ensisijaisesti niiden käytännöllisen arvon.

Varallisuuttaan ja velkojaan sentin tarkkuudella erittelevä Nainen kohtaa omantuntonsa häiritsijöitä, kuten kerjäläisiä, feissareita ja virolaisia siivoojia. Osa tilanteista tuo mieleen ruotsalaisohjaaja Ruben Östlundin muutaman vuoden takaisen elokuvan The Square, jossa päähenkilö niin ikään kamppailee mukavuudenhalun ja ylevien ihanteidensa kanssa. Myös Pääomani on parhaimmillaan kuvatessaan tätä jaakobinpainia. Tunnistettavaa on, miten ahneus kasvaa kuin varkain Naisen innostuessa sijoittamisesta, ja miten herkästi eettiset periaatteet unohtuvat helpoksi luvatun tuoton tieltä.

 

Esityksen toisessa näytöksessä puhtaan valkoinen näyttämö on muuttunut amerikkalaiseksi taiteilijaresidenssiksi. Kun fokus siirtyy yksilötaloudesta taiteellisen arvon ja pääoman problematiikkaan, kirkastuu esityksen ydin.

Sarkola reflektoi omaa toimintaansa Naisen pohtiessa, saako hän käyttää toisia ihmisiä teostensa materiaalina ja mikä on taiteen arvo, jos sillä voi lunastaa vain omat tunteensa.

 

Pääomani Q-teatterissa, Tunturikatu 16, Helsinki, 20.5. asti.