Ei se tavallinen sota
Petri Jokiranta tähtää Sisulla maailmalle.
Elokuvatuottaja Petri Jokiranta ei peittele tyytyväisyyttään.
”Resursseja oli tarpeeksi. Ei tarvinnut tehdä kompromisseja. Oli kaikki herkut käytössä”, hän luonnehtii elokuvan Sisu kuvauksia.
Linjaukset olivat selkeitä myös sen suhteen, miten Jorma Tommilan näyttelemä sankari Aatami Korpi toimii.
”Käsikirjoitusvaiheessa todettiin, että kaikki psykologisointi pois. Päähenkilön tahdon suunta on viedä kulta-aarre Rovaniemelle, ja natsit ovat tiellä.”
Tyytyväinen Jokiranta on myös elokuvan tilanteeseen nyt. Hänen yhtiökumppaninsa Jalmari Helanderin ohjaama ja kirjoittama Sisu on saamassa Pohjois-Amerikassa yhden laajimmista levityksistä, joita pohjoismaiselle elokuvalle on koskaan toteutunut. Se asettuu rinnan Hollywood-tuotantojen kanssa.
Yhdysvaltojen ensi-ilta on myöhemmin keväällä. Ensin Sisu tulee valkokankaille Suomessa.
Se on aivan erilainen sotaelokuva, jos se mielletään sotaelokuvaksi lainkaan. Jokirantaakin jännittää, miten se meillä otetaan vastaan.
”Lähestymistapa ei ole sama kuin suomalaisissa juoksuhauta ja sarkapuku -genren sotilaskronikoissa”, hän muotoilee.
Se on totta. Sisu on kiivastahtinen ja poskettoman väkivaltainen satu, jossa natsit puhuvat englantia.
Sotilas räjähtää kirjaimellisesti kappaleiksi, kun häntä heitetään miinalla päähän. Aatami Korven valtava puukko menee päästä läpi. Verisempää ja absurdimpaa on aina luvassa.
Estetiikassa on Indiana Jonesien vauhtia ja Rambojen äijäilyä. Jokirannan mukaan inspiraatiota tuli myös Coen-veljesten episodielokuvasta The Ballad of Buster Scruggs.
Sisua tehtiin tosissaan, mutta ei totisesti. Jokiranta paljastaa, ettei Helander pidä Quentin Tarantino -vertauksista.
”Jalmari haluaa tulla verratuksi suoraan niihin tekijöihin, joilta hän ja ehkä Tarantinokin lainaavat.”
Jokiranta on tehnyt pitkän uran. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa ensimmäisten joukossa elokuvatuottamista, kun sille perustettiin 1990-luvulla oma linjansa. Yhdessä Tero Kaukomaan kanssa hän tuotti Blind Spot -yhtiössä yleisöelokuvaa ja arthousea.
He jakoivat Vuoden elokuvatuottaja -palkinnon Aleksi Salmenperän Miehen työstä ja AJ Annilan Jadesoturista 2007, ja samoihin aikoihin tiet erkanivat.
Sen jälkeen Jokiranta on tuottanut 15 vuoden aikana vain ensisijaisesti maailmanmarkkinoille suunnattuja elokuvia. Niitä on syntynyt kolme. Helander on jokaisen ideoija, käsikirjoittaja ja ohjaaja.
Tekijät näkevät teokset omasta kulmastaan. Rare Exports (2010) ja Big Game (2014) olivat suomalaisen elokuvan raameja rikkoneita toimintaseikkailuja, joiden päähenkilöt ovat neuvokkuudellaan pärjääviä pikkupoikia.
Mutta Jokirannalle Rare Exports oli todiste siitä, kuinka suomenkielinen elokuva voi saada maailmalla hyvän kaupallisen vastaanoton.
Big Gamessa taas oli tunnettuja kansainvälisiä näyttelijöitä: Samuel L. Jackson, Jim Broadbent, Ray Stevenson.
”Opettava kokemus hyvässä ja pahassa”, Jokiranta muistelee.
”Ja Sisussa oli mulle hauskinta uusi elementti: tehdä Hollywood-studion kanssa.”
Big Game menestyi maailmalla paremmin kuin Suomesta ehkä näytti. Myös Sisussa budjetin piti olla viiden miljoonan paremmalla puolella, jotta käsikirjoituksen toiminnalliset lupaukset saataisiin lunastettua.
Rahoitusvaihe keväällä 2021 oli helppo.
”En olisi uskonut, mutta pian olivat Netflix ja Sony kilpailemassa”, Jokiranta kertoo.
Netflix halusi puuttua käsikirjoitukseen. Muun muassa siksi valinta osui Sonyyn.
Sisu kuvattiin syksyllä 2021. Se on kallein kokonaan Lapissa puurajan pohjoispuolella kuvattu elokuva. Amerikkalaiset halusivat toki tietää, mihin miljoonansa laittoivat.
”Sony edellytti viikottaisia tuotantopalavereita alkaen ennen kuvauksia. Heillä piti olla jatkuva tsekkaus, miten asiat menevät”, Jokiranta kertoo.
Alussa palaverit aikataulutettiin säännöllisesti. Läsnä oli aina iso joukko Sonyn pikkupomoja kyselemässä.
”Palaverit loppuivat äkkiä, kun ne rupesivat näkemään meidän materiaalia”, Jokiranta kertoo.
”Sonyn tyypit vain totesivat, että näyttää vitun hyvältä.”
Jalmari Helander: Sisu. Elokuvateattereissa 27. tammikuuta.