"Kartta velkakriisistä olisi iso räjähdys"

historia
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kartografi ja toimittaja Philippe Rekacewicz arvioi, että velkakriisin vakavuutta ei ymmärretä.

Ydinvoima
Koska velkakriisikarttaa ei ole vielä piirretty, tämä ydinvoimakartta esitelköön Philippe Rekacewiczin tyyliä. Klikkaa kuvaa, näet sen suurempana.

Ranskalainen pääkartografi Philippe Rekacewicz piirtää työkseen erilaisia karttoja. Niihin voi tutustua esimerkiksi tuoreessa Historia-atlas-kirjassa.

Velkakriisistä Rekacewicz piirtäisi kartan, jonka keskiössä olisi iso eurooppalainen räjähdys. Niin vakavana hän tilannetta pitää – siitä huolimatta, että viime yönä eurojohtajat sopivat uusista keinoista kriisin taltuttamiseksi.

“En usko, että euro selviää tästä. Tai jos selviytyy, se tulee meille kaikille hyvin kalliiksi”, Rekacewicz sanoi torstaina Helsingin kirjamessuilla.

“Tavalliset kadunmiehet eivät varmaankaan ota tätä kriisiä vakavasti. Ajatellaan, että tämä on taas yksi kupla, joka puhkeaa ja sitten asiat jatkuvat entiseen malliin.”

Rekacewicz pohtii, että velkakartassa hän yrittäisi myös jollain tavalla suhteuttaa kriisimaiden velkoja esimerkiksi New Yorkin pörssissä päivittäin liikkuvaan rahamäärään.

Kartta voi olla muutakin kuin sijainti

Kansainvälinen talous ei noudata maiden rajoja eikä maantiedettä. Siksi velkakriisi on aihe, joka kuvataan yleensä vaikkapa pylväillä ja käyrillä.

Rekacewicz ajattelee kartat toisin. Hänen mielestään niissä tarkka sijainti ei ole aina tärkeintä, vaan se, että katsojalle jää kartasta mieleen liikkeet ja kehityskulut.

Osa Rekacewiczin kartoista on käsin piirretty ja väritetty. Ne ovat selvästi erilaisia kuin tietokoneella tehdyt kartat. Tällä kartantekijä haluaa korostaa sitä, että kun tilanteet ovat eläväisiä, kartatkin voivat olla.

“Globalisaation ongelmista on helppo puhua. Haaste on piirtää ne.”

Historian ja maailmanpolitiikan aiheet ovat Rekacewiczille tuttuja, sillä hän vastaa Le Monde diplomatique -lehden atlas-julkaisujen kartoista. Suomeksi on julkaistu Ympäristöatlas, Maailmanpolitiikan Atlas ja Historia-atlas.

Talouskriisit
On sitä ennenkin ollut talouskriisejä. Kuva kirjasta Maailmanpolitiikan Atlas (Into 2010).

Historia ja miten se kirjoitetaan

Kuka on kirjoittanut sen historian, jonka muistamme ja josta puhumme? Nykyajan voittajat.

Historia-atlas kertoo esimerkin. Pariisilaisilta kysyttiin vuonna 1944 kaupungin vapauttamisen jälkeen, millä maalla oli suurin ansio voitosta. 61 prosenttia sanoi Neuvostoliitto, 29 prosenttia Yhdysvallat. Sama tutkimus ja kysymys vuonna 2004: 58 prosenttia vastasi Yhdysvallat, 20 Neuvostoliitto. Toisen maailmansodan voittajiin kuuluneesta Neuvostoliitosta oli tullut kylmän sodan häviäjä.

Rekacewicz mainitsee toisen esimerkin samasta aihepiiristä: Kurskin taistelu 1943.

Kurskin taistelu oli yksi merkittävimmistä yhteenotoista itärintamalla toisessa maailmansodassa. Alle kuukaudessa siinä haavoittui tai kuoli (eri lähteiden mukaan) noin 300 000 saksalaista ja yli 800 000 neuvostoliittolaista.

Rekacewiczin ja Historia-atlaksen väite on, että valtavasta koosta ja uhreista huolimatta tästä taistelusta ei juuri puhuta esimerkiksi Ranskan kouluissa. Se on häviäjien historiaa.