Etlan Paavo Suni: Tuhat miljardia ei riitä kriisirahastoksi – pelon ilmapiiri on katkaistava

Ulkomaat 27.10.2011 12:43
Puolan pääministeri Donald Tusk suuteli Brysselissä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kättä kokouksessa, jossa ratkottiin euroalueen kriisiä. Tilannetta seurasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Kuva Eric Feferberg / AFP / Lehtikuva.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijan Paavo Sunin mukaan Euroopan väliaikainen kriisirahasto (ERVV) olisi pitänyt saada toimintaan välittömästi. Hänen mielestään vakuusrahaston kasvattaminen tuhanteen miljardiin euroon ei myöskään riitä.

”Kyseessä on mieletön summa, mutta jos Italia ja Espanja ajautuvat vaikeuksiin, se voi osoittautua riittämättömäksi. Vakuusrahaston vahvistamista voi ajatella myös pelotteena: toivotaan, että se rauhoittaisi markkinoita ja kääntäisi sitä kautta tilanteen parempaan suuntaan. Mutta tämä volyymi ei siihen riitä”, Suni arvioi.

Hän pitää myönteisenä signaalina markkinoille, että euromaiden johtajat pääsivät Brysselissä pitkin neuvottelujen jälkeen laajaan yhteiseen sopimukseen eurokriisin ratkaisemiseksi.

”Kyseessä on nyt myös luottamusongelma. Rahoitusmarkkinoiden usko siihen, että asiat saadaan hallintaan on pieni. Tämän vuoksi sijoituksille vaaditaan niin korkeita korkoja. Tämä on ikävä asia, koska esimerkiksi Italia ja Espanja eivät ole niin hirveän huonossa kunnossa ja niiden pitäisi olla maksukykyisiä”, Suni sanoo.

Hänen mukaansa olisi tärkeää saada pelon ilmapiiri katkaistuksi ja kriisin psykologiaa muutetuksi. Kyse ei ole pelkästään erilaisten tukitoimien suuruudesta.

Hyvä vertailukohta on Euroopan vakausmekanismi, jonka perustamisesta EU:n valtiovarainministerit sopivat keväällä. Rahoituspaketin kokonaismäärä oli 750 miljardia euroa.

”Paketin piti olla niin suuri, että sitä ei edes tarvitsisi käyttää. Uskottiin, että sen pelotevaikutus on niin iso, että kaikki uskoisivat asioiden olevan hallinnassa. Mutta näin ei sitten käynytkään”, Suni toteaa.

Keskuspankki puuttuu kuviosta

Paavo Sunin mukaan järjestelyissä olisi pitänyt myös saada Euroopan keskuspankki (EKP) näkyvällä tavalla mukaan. Nyt EKP puuttuu kuviosta kokonaan.

”Keskuspankin rooli on tähän mennessä ollut hieman näkymätön, mutta keskeinen. Se on käytännössä pitänyt markkinat pystyssä ostamalla vaikeuksissa olevien euromaiden lainapapereita, kun muu päätöksenteko on ollut niin hidasta. Se on tosin suhtautunut operaatioihin vastentahtoisesti.”

Hyvänä ajatuksena Suni pitää erityisrahaston perustamista. Siihen pyrittäisiin saamaan mukaan euroalueen ja Euroopan ulkopuolisia sijoittajia.

Sunin mielestä Kreikkaan liittyvät toimet riittävät joksikin aikaa, mutta eivät ole lopullinen ratkaisu. Kreikan talouskehitys on huono ja uutta tuettavaa syntyy helposti.

”Tällaiset paketit tehdään aina tietyillä talouskasvuun liittyvillä oletuksilla. Kreikan ensimmäinen ja toinen tukipaketti eivät olleet riittäviä, koska oletukset ja ennusteet olivat vääriä. Tässäkin tarvitaan rahoitusta vielä lisää, jos maa ei pysty täyttämään lupaamiaan tavoitteita – vaikka se yrittäisi kaikkensa.”

Sunin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Kreikan talouskehitys saataisiin lyhyellä aikavälillä käännettyä parempaan suuntaan. Tukipakettiin kirjatut ehdot ovat tiukasti ehdollisia ja pian voidaan olla tilanteessa, jossa Kreikalle ei saisi antaa rahaa.

”Silloin ollaan sormi suussa, että mitä pitäisi tehdä: annetaanko taas lainoja anteeksi vai muutetaanko ehtoja. Taustalla on myös se, että koko maailmantalous keikkuu heikoissa kantimissa. Erityisesti euroalueella ollaan aivan taantuman kynnyksellä”, Suni sanoo.

Tästä Brysselissä sovittiin

* Kreikalle myönnettiin uusi 100 miljardin euron lainapaketti.
* Yksityisten sijoittajien saatavia Kreikalta leikataan 50 prosenttia.
* Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyistä kärsiville sijoittajille hyvitetään 30 miljardia euroa.
* Euroopan rahoitusvakausvälinettä ERVV:tä vahvistetaan tuhanteen miljardiin euroon. ERVV on rahasto, joka myöntää lainaa talousongelmiin ajautuneille maille.
* Suurten eurooppalaisten pankkien on varauduttava luottotappioihin ja kasvatettava pääomiaan.
* Perustettavaan erilliseen rahastoon toivotaan sijoituksia mm. Euroopan ulkopuolelta kuten Kiinasta.
* Kreikan uudistusten edistymistä alkaa valvoa kansainvälinen komissio.