Kari Nenonen

Kari Nenonen
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
kari nenonen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä uudistaa tinkimätön muutosjohtaja, jolla on lämmin visio hoidosta: ketään ei jätetä.

Teksti Päivi Ängeslevä
Kuva Markus Pentikäinen
(SK 38/2007)

Tuolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallintorakennuksen neljännessä kerroksessa istuu toimitusjohtaja, josta entiset työkaverit antavat piinkovan kuvan:
Hyvin määrätietoinen. Rohkea, jääräpäinen ja vahvatahtoinen.

Muodostaa nopeasti mielipiteen, jota ajaa voimakkaasti eteenpäin. Ei silloin enää kuuntele muita. Edellyttää, että muut toimivat hänen ajatusmaailmansa mukaan.

Hirveän selkeät näkemykset. Toimii pienessä piirissä, ei tarvitse hovia ympärilleen.
Äkkiseltään Kari Nenonen kuulostaa miltei diktaattorimaiselta, ja sellainen kuva hänestä on syntynyt julkisuudessakin. Julkisuutta hän sai roppakaupalla syyskuun alussa, jolloin hän kertoi myllertävänsä uusiksi niin sairaanhoitopiirin strategian kuin ylimmän johdonkin.

Mutta juuri sitä Nenoselta odotettiinkin. Hississä mieleen tulee hänen valintansa virkaan:
Husin hallitus etsi viime vuonna ”vahvaa muutosjohtajaa” ja löysi kansainvälisen headhunterin avulla Oulun kaupunginjohtajan Kari Nenosen. Hän ei ollut hakenut virkaa, ja kun hallitus pyysi häntä työhaastatteluun, hän kieltäytyi oitis.

Nenosta pyydettiin haastatteluun toistamiseen. Lopulta hän päätti käväistä Helsingissä.

Haastattelussa hän ilmoitti, että ”jos valitsette minut, tehdään isoa muutosta. Organisaatio on pakko laittaa kuntoon, jotta sitä voi johtaa”. Sen jälkeen hän soitti vaimolleen Ouluun ja sanoi, että ”asiat tuli sanottua niin suoraan, ettei tätä paikkaa tarvitse miettiä”.

Kohta Husista soitettiin. Hallitus halusi Nenosen ja ”ison muutoksen”.

Hissi on perillä johtajien kerroksessa, ja kohta Nenosen työhuoneen ovi aukeaa. Nenonen näyttää väsyneeltä ja rasittuneelta, eikä hän edes yritä peitellä sitä.

”Olen kovissa paineissa. Tarvitsen breikin, pidennetyn viikonlopun”, hän sanoo ykskantaan.
Syyskuun alun viikot ovat olleet ankaria. Kun Husin strategianmuutos julkistettiin, Nenosta soimattiin asioiden valmistelusta salassa, päätösten tekemisestä Oulusta tulleen ”sisäpiirin” kanssa, kehnosta tiedottamisesta henkilöstölle ja itsevaltaisesta johtamismallista.

Väitteisiin hän ei osaa kuin puuskahtaa: ”Minulla on takanani Husin hallituksen tuki. Ja keneltä voisin kysyä mielipidettä, jotta vastaus olisi objektiivinen?”

Oulun ”sisäpiirillä” tarkoitetaan Nenosta ja hänen luottomiestään Juha Ojalaa, joka on ollut keväästä asti Nenosen tukena valmistelemassa Husin strategiaa. Hän nousee Husin toiseksi varatoimitusjohtajaksi eli strategiajohtajaksi.

Nenonen lisää: ”Ja strategiaa on tehty avoimesti. Siitä on voinut keskustella intranetissä.”
Silti Nenosen kentällä kiehuu, eikä ihme: Husissa on 21 000 työntekijää, ja jotkut pelkäävät yhä työpaikkansa tai asemansa puolesta. Osa taistelee parhaillaan palkankorotuksista, ja se mietityttää Nenosta: ”Korotukset kasvattavat kuntien kustannuksia – ja paljon.”

Hus on kuntayhtymä, jonka omistaa 31 uusmaalaista kuntaa ja joka huolehtii 1,5 miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta. Jäsenkunnat halusivat muutosjohtajaksi Nenosen, jonka tehtävänä on tehostaa Husin toimintaa ja pistää sen talous tasapainoon.

Nenonen onkin ilmoittanut ottavansa Husin tiukkaan konserniohjaukseen. Ylin johto on jo myllätty, virkojen sisältöjä muutetaan ja tukitoiminnoista tehdään liikelaitoksia, joille tulee omat tuottavuustavoitteensa.

”Minulle on sanottu, että tehtäväni on vaativin Suomen julkishallinnossa”, hän sanoo.
Kohta hän jatkaa: ”Jos olisin ollut yhteenkään ihmiseen yhteydessä täällä ennen kuin otin viran vastaan, en olisi ehkä uskaltanut. Äkkiä minut olisi peloteltu.”