Sisällissodan idea

Kirjan nimi kuulostaa kyllä erikoiselta: Kansalaissotien käsitehistoria. Suomessa on käytetty sanaa kansalaissota lähinnä kevään 1918 tapahtumista. Jos konflikti tapahtuu ulkomailla, sitä kutsutaan yleensä sisällissodaksi. Suomenkielisellä nimellä on kuitenkin syynsä. Harvardin professori David Armitagen syvällinen kirja kertoo sisällissodan idean historiasta. Termit civil war, Der Bürgerkrieg ja guerre civile sisältävät kaikki viittauksen kansalaisuuteen. Sisällissotaa käydään kansalaisten kesken.

Kompakti teos alkaa antiikin Roomasta. Jo siellä pohdittiin, miksi sisällissotia puhkeaa niin helposti. Antiikista on myös peräisin toistuva näkemys sisällissotien aivan erityisestä traagisuudesta. Veli käy veljeä vastaan. Kansakunta repii itsensä rikki.

1700-luvulla nousi esiin kysymys siitä, mikä on vallankumous, mikä sisällissota ja mikä kapinointia. Monet kirjan analyyseista liittyvät Yhdysvaltoihin. Maa itsenäistyi 1700-luvun loppupuolella kiivaiden taisteluiden jälkeen. Voisiko tapahtumia luonnehtia vallankumouksen ja vapaussodan lisäksi myös sisällissodaksi?

Yhdysvallat viettää tänä vuonna itsenäisyyden 250-vuotisjuhlaa. Saa nähdä, kuinka laajasti termi nousee juhlahumussa esiin.

Kun Yhdysvalloissa syttyi aseellinen konflikti 1860-luvulla, presidentti Abraham Lincoln halusi painokkaasti kutsua sitä sisällissodaksi. Etelävaltiolaiset taas puhuivat pitkään sodasta valtioiden välillä. Lincoln voitti sodan ja kuolemansa jälkeen myös kilpailun sodan nimestä.

Kirjan pohjalta voikin alkaa pohtia, että jos punaiset olisivat voittaneet vuonna 1918, puhuisimmeko nyt sisällissodan sijaan vallankumouksesta. Vallankumousten imago on parempi kuin traagisten sisällisotien.

Sisällissota on syvästi politisoitunut käsite, Armitage korostaa.

Vuonna 2006 väiteltiin siitä, onko Irakissa käynnissä sisällissota vai vain levottomuuksia. Tällaisten debattien lopputuloksella on usein vaikutusta paitsi poliittiseen paineeseen myös osanottajien juridiseen asemaan.

1900-luvulla sisällissodista tuli yleisempiä kuin valtioiden välisistä sodista. Vuonna 2023, Armitage kirjoitti äskettäin, vain kahta sotaa käytiin valtioiden välillä, kun taas 57 oli sisällissotia.

Kansalaissotien käsitehistoria on usein raskasta luettavaa, varsinkin silloin kun Armitage käy yksityiskohtaisesti läpi erilaisia käsitemääritelmiä ja niiden taustoja. Mutta eihän taidokasta käsitehistoriaa tai näin pitkän linjan laadukasta aatehistoriaa suomeksi mitenkään liian usein ilmesty. 

David Armitage: Kansalaissotien käsitehistoria. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 293 sivua. Eurooppalaisen filosofian seura, 2025.