Vanhan ajan romantikko

Kalevi Suopursun iskelmärock mässäilee tunteilla.

musiikki
Teksti
Harri Römpötti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Muusikko Kalevi Suopursu on ainoa henkilö, jolla on sukunimenä valkokukkainen kanervakasvi. Hänelläkin se on nimimerkki, jonka Tomi Leppänen valitsi itselleen.

”Ihmeellistä, etten löytynyt yhtään Suopursua, vaikka se on hieno nimi ja Suomi on täynnä samantapaisia sukunimiä. Otin sen Taisto Tammelta, jonka tulkinta Suopursu-tangosta teki vaikutuksen”, Suopursu sanoo.

Iskelmä tarttui häneen jo lapsena, kun se soi muun muassa mökkimatkoilla autossa. Vanhemmat eivät juuri kuunnelleet rockia.

Suopursu tuntee iskelmää laajasti. Hän mainitsee, että 33-vuotiaana kuollut Tammi oli ensimmäinen suomalainen romani, josta tuli iskelmätähti.

Hiljattain Suopursulle selvisi, että Tammi asui Tampereella samassa talossa, jossa hän itse majailee nyt.

”Olen vanhanaikainen romantikko. Tykkään mollisoinnuista, joilla musiikista tulee iskelmällistä tunteilla mässäilyä”, Suopursu kertoo.

”Kaveri sanoi, että jos ei tuntisi minua, luulisi että elämäni on vaikeaa. Mutta ei biisejä synny, jos on paha olla. Ehkä Juicen aikaan piti elää rappiolla, mutta se ihanne tuntuu vanhentuneelta.”

 

Alkuvuodesta ilmestyi Suopursun soololevy Yksin yksiössä. Loppukesällä tuli Amuri-yhtyeen levy. Suopursu on tehnyt Amurin levylle kuusi kappaletta, hänen bändikumppaninsa Mikko Siltanen neljä. Siltanen soittaa muun muassa Talmud Beachissa, Räjäyttäjissä ja Jukka Nousiaisen bändissä.

Molemmat albumit kuuluvat vuoden parhaisiin esikoisiin. Varsinkin Amuri on herättänyt myönteistä kohinaa.

Amurin levyllä musiikki soljuu herkemmin kuin Suopursun yksiössä. Muuten ne ovat samaa maata, pop-iskelmää. Amuria on verrattu etenkin 1970-luvun Kasevaan, mutta myös Agentsiin, joka kallistuu iskelmästä rockiin päin.

”Mikon biisit sijoittuvat päivään, kun ollaan hereillä, minun taas yöhön. Niissä jalat eivät ole ihan maassa”, Suopursu erittelee.

Myös tuotannossa on eroja. Amuri on yhtye, joten biisit sovitetaan yhtenäisiksi.

”Amurin levy on tehty hienommin kuin sooloni. Levy on mennyt Mikon huolitellun filtterin läpi ja kuulostaa sikäli enemmän häneltä.”

Soololevyllään Suopursu soitti melkein kaiken itse.

 

Helsingissä vuonna 1984 syntynyt ja Vantaalla kasvanut Suopursu muutti vuonna 2006 Tampereelle opiskelemaan ja sukelsi vähitellen paikallisiin alakulttuuripiireihin.

Tampere undergroundista on kasvanut pieni ilmiö, joka ei ole enää kovin maanalainen. Kesällä 2019 sen otsikon alla järjestettyä juhannustapahtumaa markkinoitiin kaupungin virallisilla matkailusivuilla.

Yhden ryhmän sijaan kyse on useista eri porukoista.

”On Pispalan punkkarit, teatteriväki, kuvataiteilijoita, runoilijoita ja niin edelleen. Yhdistävä tekijä on arvomaailma. Ei kilpailla eikä tehdä raha päällimmäisenä mielessä.”

Suopursu kuuluu mukaan ainakin omaehtoisen tekemisen asenteella. Häntä kiinnostaa ruohonjuuritaso, jossa tekeminen ei ole vielä jämähtänyt rutiiniksi.

Opiskeluaikoina Suopursu teki musiikkia omaksi ilokseen, outoja lastenlauluja esikuvanaan M. A. Numminen.

Vuonna 2014 hän alkoi järjestää vaihtoehtomusiikki-iltamia ja esiintyä katusoittajana. Pienessä Kirnupiimä-klubissa esiintyivät muun muassa Jukka Nousiainen, Risto ja Joni Ekman. Soololevynsä kappaleita Suopursu esittää karaokena omatekoisten videoiden kanssa.

 

Amuri on saanut nimensä Tampereen kaupunginosasta, joka perustettiin 1860-luvulla – aikana, jolloin monet suomalaiset muuttivat työn perässä Venäjän Amurinmaalle. Myös Kaseva oli Tampereelta, Kalevasta. Kalevalassa kaseva tarkoittaa kätevää.

”Mekin halusimme viitata kaupunginosaan. Tosin vain kosketinsoittajamme Anna Pesonen asuu Amurissa. Hienossa nimessä on myös haikeutta, kun vanha työväenalue on enimmäkseen purettu. Mutta se viittaa myös Siperiaan.”

Kalevi Suopursu: Yksin yksiössä. Amuri: Amuri. Helmi Levyt.

Video: Amuri-yhtyeen musiikkivideo Masa. Lähde Helmi Levyt/Youtube.