Kaikki on mahdollista
Tanssiteatteri Hurjaruuthin johtajan mielestä sirkus pakottaa kysymään, että miten niin emme pysty korjaamaan maailman virheitä.
3
MIN
Lavalla nainen pyörii poikittaissäleillä yhdistetyissä metallirenkaissa ja kiihdyttää saksanpyöränsä vauhtia kehonsa liikkeillä. Toinen jongleeraa, kolmas keinuu muutaman metrin korkeudessa.
Tila on Tanssin talon Erkko-sali, jossa kansainväliset sirkustaiteilijat treenaavat Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Filmiä varten.
Esitys on jo 31. talvisirkus ja ensimmäinen, jonka Hurjaruuthin nykyinen teatterinjohtaja Jyrki Karttunen on ohjannut. Rakastettuun instituutioon tarttuminen tuntui Karttusesta ”mahtavalta ja pelottavalta”.
”Onneksi meillä on aivan loistava porukka. Sirkustaiteilijoistamme suuri osa on omistanut lajilleen pääosan elämästään.”
Karttunen kertoo, että lavalla kieppuu saksanpyörän seitsenkertainen olympiamitalisti, saksalainen Karine Peisker. Mukana on myös maailman suurimman nykysirkuksen Cirque de Soleilin taiteilijoita. ”Olen ylpeä myös siitä, että pääosa taiteilijoistamme on naisia ja hurjimmat temput ovat naisten tekemiä. Usein naiset ovat sirkusnäyttämöillä sivuosassa.”
Talvisirkus Filmi kertoo teatteriseurueesta, jota itserakas ohjaaja ei saa toimimaan tahtonsa mukaan. Kyse voi olla myös mielensisäisestä temmellyskentästä.
Ideointivaiheessa Karttusta innoittivat Charlie Kaufmanin elokuva Synecdoche, New York ja animaatio Inside Out – mielen sopukoissa. ”Kaufmanin mielettömän ihanassa elokuvassa teatteriohjaaja tekee näytelmää New Yorkista. Pikkuhiljaa koko New York muuttuu hänen projektikseen. Tällainen todellisuuden rajojen taivuttelu on aina mielenkiintoista.”
Inside Outissa eri tunteet taistelevat vallasta päähenkilön mielen ohjauskeskuksessa. Lapsen kanssa voi miettiä, mitä Talvisirkus Filmin elementit merkitsisivät, jos kaikki tapahtuisi toiminnanohjausta edustavan jonglöörihahmo Sofian päässä, Karttunen sanoo.
Tavallaan me kaikki olemme oman elämämme ohjaajia.
Tanssijana, koreografina ja Helsinki Dance Companyn johtajana pitkän uran tehnyt Karttunen on johtanut Tanssiteatteri Hurjaruuthia nyt kaksi vuotta.
Karttunen haluaa kehittää tekemistä entistä kunnianhimoisemmaksi. ”Teatteri on hyvä paikka kokea myös vaikeita tunteita ja hankalasti tavoitettavia ajatuksia.”
Lastenkulttuurissa on Karttusen mukaan hyvä olla jonkinlainen pedagoginen tulokulma, mutta ensisijaisesti esittävä taide ei ole hänestä pedagoginen väline.
”Taide on taiteen väline. Se kiinnittyy sivistyksen ja henkisen hyvinvoinnin projektiin ja kuuluu kaikille.”
Hurjaruuth on valtion vos-rahoituksen sekä Helsingin kaupungin toiminta-avustuksen piirissä. Karttunen on huojentunut siitä, ettei nykyhallitus ole kohdistanut leikkauksia lastenkulttuuriin, vaikka kulttuurista yleisemmin on leikattu paljon.
Taidelaitokset säästävät usein vähentämällä vierailijoiden määrää.
”Siitä kärsii eniten taiteen vapaa kenttä ja sen myötä koko taiteen ekosysteemi. Freelancereiden varassa oleva vapaa kenttä on se paikka, josta nousee uusia ilmiöitä myös mainstreamiin.”
Karttunen kokee elävänsä ”ankeiden faktojen aikaa”. Huolienergia vie selviytymismoodiin, jossa on vaikea haaveilla.
”Esittävän taiteen äärellä voi kuitenkin palata siihen, mitä perimmältään olemme: fyysisiä ja hengittäviä olentoja, jotka on luotu olemaan keskenään, samalla puolella.”
Fysiikan rajoja uhmaava sirkus muistuttaa Karttusen mielestä konkreettisesti, että emme ole niin avuttomia kuin luulemme.
”Lajin rakenteessa on se ihme, että ihan tosi monet asiat ovat meille mahdollisia. Sirkus pakottaa kysymään, että miten niin emme pysty korjaamaan maailman virheitä. Kyllä pystymme.”
Taiteen salainen voima on Karttusen mielestä mielikuvituksen, joustavan ajattelun ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
”Tässäkin paikassa tulee istumaan 750 ihmistä mielikuvittelemassa yhdessä, ja siinä on valtava poliittinenkin voima. Taiteen kautta oppii kuvittelemaan myös toisenlaista maailmaa ja tulevaisuutta. Kun täällä mikään ei ole totta, niin kaikki on mahdollista.”
Talvisirkus Filmi. Tanssiteatteri Hurjaruuth (Tanssin talo, Kaapeliaukio 3, Helsinki) 25.1.2026 asti.