On se kova
Miestaiteilijoiden elämäkerrat osoittavat, että puheet suomalaisesta nöyryydestä ovat liioiteltuja, Tuija Siltamäki kirjoittaa.
1
MIN
Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskisen nerous jäi tuskin kenellekään epäselväksi hänen eläessään tai kuollessaan. Silti apostolit löytävät yhä kiitollisia korvia, joille saarnata mestarinsa urotöitä. Uusi Juice-elämäkerta, Arto Huhtisen Sanataiteen mestari, keskittyy Jeesuksen kirjallisuussuhteeseen. Leskinen arvioi lukeneensa ”ainakin kursorisesti” noin 50 o00 kirjaa.
Se tarkoittaisi, että nelivuotiaana lukemaan oppinut Leskinen luki lyhyeksi jääneen elämänsä (1950–2006) aikana joka vuosi noin 961 ja puoli kirjaa. 2,6 kirjaa päivässä on kova tahti etenkin lapselle, vaikka Juice leuhki lukeneensa lempikirjansa Tuntemattoman sotilaan ensimmäisen kerran jo viisivuotiaana. Puheet suomalaisesta nöyryydestä ovatkin miestaiteilijoiden muistelmien perusteella vahvasti liioiteltuja.
Viime vuosina maailman kuuluisimmista naisista Britney Spearsista Pamela Andersoniin on tehtailtu kevytfeministisiä elämäkertoja, joiden mukaan miljonäärinainen on raasu uhri. Ei hätää, likat! Suomesta löytyy läjäpäin Kari Väänäsen ja Frederikin kaltaisia kehtaamisen ammattilaisia, jotka mielellämme lähetämme saarnaamaan katteettomasta itseluottamuksesta Hollywoodiin, pysyvästi.