Impressionisti Claude Monet valmisti tietä abstraktille taiteelle

maalaustaide
Teksti
Karri Kokko
claude monet

Claude Monet on Espoon modernin taiteen museon kevään tähti. Katso kuvakooste näyttelyssä mukana olevista maalauksista.
Claude Monet: Regatta Argenteuilissa, 1874 (yksityiskohta).

Venäläinen taiteilija Wassily Kandinsky hämmentyi, kun hän näki yhden Claude Monet’n Viljasuova-maalauksista 1890-luvulla Moskovassa. Hän ei tajunnut mitä maalaus esitti, mutta sen värit tekivät häneen suunnattoman vaikutuksen. Silloin Kandinsky tajusi, että maalaus ei tarvitse aihetta, vaan se voi koostua pelkistä väreistä ja muodoista. Kandinskista tuli sittemmin abstraktin maalaustaiteen pioneeri.

Ranskalaisen impressionismin isänä tunnetun Monet’n (1840-1926) työ onkin ollut kasvualusta monille modernin taiteen suuntauksille. Myös useat suomalaiset taiteilijat ammensivat vaikutteita hänen teoksistaan, vaikka impressionismi ei sellaisenaan Suomeen koskaan kotiutunutkaan.

Espoon modernin taiteen museossa Emmassa esillä oleva näyttely valaisee konkreettisesti Monet’n vaikutusta suomalaiseen taiteeseen, sillä samassa tilassa on esillä sekä ranskalaistaiteilijan että suomalaisten töitä.

”Aiemmin tällainen live-vertailu ei ole ollut mahdollista”, museonjohtaja Markku Valkonen iloitsee.

Monet’n teoksia ei nähdä usein Suomessa. Viimeksi väritaiturin maalauksia oli esillä viisi kappaletta Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 1980-luvun puolivälissä. Sitä edellinen kerta oli 1900-luvun alussa, jolloin teoksia oli suomalaisten ihasteltavana kolme.

Nyt Emmassa esiteltäviä kahtatoista Monet’n teosta ei ole nähty Suomessa aiemmin. Esillä ovat muun muassa Nainen ja päivänvarjo vuodelta 1886, Japanilainen silta noin vuodelta 1918 ja Lumpeet vuodelta 1907.

Näyttelyssä on mukana todellinen harvinaisuuskin. Toinen esillä olevista Viljasuova-maalauksista on ollut tätä ennen julkisesti näytteillä tiettävästi vain yhden kerran. Se on lainattu yksityiskokoelmasta, mutta suurin osa näyttelyn töistä on peräisin Pariisin Musée d’Orsaysta ja Musée Marmottanista.

”Olen iloinen, että saimme näyttelyyn teoksia kaikista Monet’n tuotannon vaiheista. Myös niistä viimeisistä ajoista, jolloin hän oli jo lähellä täyttä abstraktiota”, Valkonen sanoo.

”Maalaan sitä mitä koen”

Monet’lle tärkeintä oli hetkellisen vaikutelman vangitseminen kankaalle mahdollisimman nopeasti puhtain ja kirkkain värein. Hän pyrki maalaamaan sitä, mitä kokee.

”Yritä unohtaa, mitä edessäsi olevat kohteet ovat – ei väliä onko siinä puu, talo tai pelto… Hahmota tarkoin väri ja muoto ja tallenna näkemästäsi oma pelkistetty vaikutelmasi”, taiteilija itse tuumi.

Valo ja alati muuttuva vesi olivat hänen innoittajiaan. Hän myös maalasi ensimmäisenä samaa aihetta – kuten viljasuovia – tutkivia maalaussarjoja eri vuorokauden ja vuoden aikana erilaisissa sääoloissa. Näyttelyn kaksi teosta Viljasuova-sarjasta tarjoavatkin oivan tilaisuuden ihailla Monet’n uskomatonta taitoa vangita erilaiset valot ja valon heijastukset.

Niin rakastettuja kuin Monet’n työt nykyään ovat, on vaikea uskoa, että uransa alussa hän sai niellä murskakritiikkejä. Kirjailija Emile Zola, joka kirjoitti myös kuvataidearvosteluja, arvosti häntä sen sijaan heti. Nykyihmisenkin sietää kuunnella sanoja, joilla Zola luonnehti Monet’n ensimmäisessä näyttelyssä käyneen yleisön reaktioita.

”Täyttä aasimaisuutta, älytöntä kommentointia, kehnoa ja typerää pilkkaa, jonka vain aito taide voi nostattaa esiin porvarillisesta vähälahjaisuudesta”, tuohtunut kirjailija ruoti.

Teksti Sanna Nikula (STT)

12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita Emmassa 25. toukokuuta saakka.

Kuva Claude Monet: Les Barques. Régates à Argenteuil vers 1874. (C) Photo RMN / © Hervé Lewandowski