Salaisuus sydämessä
Cannesissa palkittu Hirokazu Kore-eda on Japanin eurooppalaisin ohjaaja.
Yksinhuoltajaäiti huolestuu teinipojastaan. Opettaja ottaa yhteen pojan kanssa uransa riskeeraten. Kiusattu poika löytää salaisen maailman.
Monster – vaarallinen leikki -elokuvan keskeisiä tapahtumia nähdään kolme kertaa, kolmesta eri näkökulmasta.
”Rashomon, olimme siitä toki heti tietoisia”, ohjaaja Hirokazu Kore-eda sanoo viitaten Akira Kurosawan kuuluisaan elokuvaan. ”Kiinnostavinta ei ollut Rashomon-rakenne vaan se, että pojat rikkovat itselleen tien ulos siitä.”
Cannesissa parhaasta käsikirjoituksesta palkittu Monster, ”Hirviö”, näyttää Tokion keskiluokkaisten kulissien takaa, miten normista poikkeaminen aiheuttaa hengenvaarallista syyllisyyden tunnetta.
Hirviö on symboli, Kore-eda toteaa.
”Hirviö tarkoittaa asiaa, joka hiipii sydämiimme ja syö meidät sisältä käsin. Silloin seuraa ulkoisia konflikteja, väkivaltaakin.”
Koulu eli järjestelmä voidaan myös nähdä hirviönä.
”Ja Japanissa puhutaan hirviövanhemmista, jotka suostuvat näkemään ainoastaan lapsensa edun, joka on tosiasiassa heidän itsekäs oma etunsa.”
Homoseksuaalisuuden asiallinen käsittely on 2020-luvun Japanissa edelleen harvinaista, Kore-eda sanoo. Sitä enemmän, jos kyse on nuorista.
”Lapsille hirviömäisiä voivat olla heidän omat tunteensa, joita he eivät osaa käsitellä ja joita he peläten kätkevät vanhemmiltaan.”
Jotain on muuttumassa. Ohjaaja kertoo boys’ love -sarjakuvailmiön kasvusta. Tosin menestyneimmät poikarakkausmangat ovat yleensä heteronaisten heteronaisille tekemiä.
Kore-edan elokuvissa yhdistyvät yhteiskunnallinen realismi ja hieman surumielinen impressionismi. Ne on usein lanseerattu Cannesin kilpasarjassa. Steven Spielberg osti Isänsä pojan (2013) oikeudet uusintaversiota varten, mutta amerikkalaiselokuvaa ei tehty.
Pikkurikoksilla elävästä perheestä kertova Shoplifters – perhesalaisuuksia (2018) voitti Cannesin Kultaisen palmun.
Kore-eda pyydettiin Ranskaan ohjaamaan Fabiennen muistelmat, jossa näyttelivät Catherine Deneuve, Juliette Binoche ja Ethan Hawke. Viime vuoden Pikku tähti tehtiin Etelä-Koreassa.
”Uusien antennien kasvattamista”, Kore-eda kommentoi seikkailuaan Ranskassa ja Koreassa.
”Kun ei osaa kieltä, pitää tunnustella ja arvioida näyttelemistä ja kohtauksen laatua muilla mittareilla.”
Isänsä poika ja Shoplifters olivat kotimaassaan poikkeuksellisia menestyksiä: vakavat ja pienimuotoiset draamat nousevat siellä harvoin valtavirtaan. Enemmän eurooppalaiseen makuun olleesta Kore-edasta tuli ilmiö Japanissakin.
Monster on viimeinen elokuva, johon Ryūichi Sakamoto sävelsi musiikkia. Oscar-palkittu säveltäjä sairasti syöpää.
Kore-eda oli keskustellut yhteistyöstä Sakamoton kanssa pitkään. Lopulta se toteutui.
”Sakamoto oli ainoa, jota harkitsin Monsterin säveltäjäksi. Kuvausten jälkeen lähetin hänelle dvd:n leikkausversiosta, johon olimme sijoittaneet hänen aiempia sävellyksiään kohtausten taustalle.”
Sakamoto sanoi työlle kyllä. Valitettavasti hän joutui samalla kertomaan, ettei jaksaisi enää säveltää koko elokuvan musiikkia. Sakamoto kertoi jo kuulevansa kaksi kappaletta, ja kaksi uutta raitaa valmistui.
Tammikuussa 2023 ilmestyi säveltäjän jäähyväislevy 12. Kore-eda hämmentyi sitä kuunnellessaan. Tietyt raidat olivat täydellisiä elokuvaan. Aivan kuin ne olisi tarkoitettu nimenomaan Monsteriin, kuten kohtaukseen, jossa pojat pyöräilevät retkelleen metsään.
”Se oli täydellistä, se oli tyrmäävän upeaa. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen.”
Maaliskuussa 2023 Sakamoto kuoli. Kuusi viikkoa myöhemmin Monster sai ensi-iltansa. Levymusiikkia käytettiin täydennyksenä. Eroa ei huomaa.
Hirokazu Kore-eda: Monster – vaarallinen leikki.Elokuvateattereissa 5.1.