Hyi Hesari!

Mediakolumni: Toiveissa lienee ollut isokirjaiminen tviitti, kun Jussi Halla-aho kesälauantaiyönä muotoili englanninkielisen päivityksen HS:n Nyt-liitteen kuvaparista, kirjoittaa Anu Koivunen.

Profiilikuva
mediakolumni
Teksti
Anu Koivunen
Suomen Kuvalehti

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Suomen suurin sanomalehti kutsuu Yhdysvaltain presidenttiä siaksi! Ja vielä Trumpin ja Putinin huippukokouksen alla!

Toiveissa lienee ollut isokirjaiminen tviitti, kun Jussi Halla-aho kesälauantaiyönä muotoili englanninkielisen päivityksensä ja tägäsi siihen Trumpin.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteen ”Identtiset kaksoset” -palstalla (29.6.) julkaistu kuvapari Trumpista ja ”eläinkirjan siasta” puhutti somessa jo ilmestymispäivänään. Osa sääli sikaa, osa Trumpia, homot ja muslimit mainittiin, kuten myös sananvapaus, suomettuminen ja Orwellin Eläinten vallankumous.

Uutismedioihin keskustelu päätyi Iltalehden ja MTV:n nostamana, kun Päivi Räsänen vaati lehdeltä anteeksipyyntöä ja pääministeriltä ”toimia lehteä vastaan” tai vähintäänkin ”moraalista paheksuntaa”.

Pääministeri on – luojan kiitos – ollut hiljaa mutta muutoin hyvän käytöksen peräänkuuluttajia on riittänyt. Perussuomalainen kansanedustaja pelkäsi ulkosuhteiden vaarantumista, ja kokoomuskollega pohti ”mihin tämä maailma menee”.

Tämä Räsäsen toiveikkaasti sikagateksi nimeämä tapaus havainnollistaa somen ja perinteisen median päivittäiseksi muuttunutta keskinäisriippuvuutta myös politiikanteon välineenä.

 

Mediakritiikistä on tullut osalle poliitikkoja tärkeä poliittinen strategia, totesivat ruotsalaisten kansanedustajien Twitter-viestejä analysoineet Tukholman yliopiston tutkijat Andreas Widholm ja Fredrik Mårtenson.

Vaikka mediakritiikki kattoi kaikista tviiteistä vain seitsemän prosenttia, niillä sai eniten reaktioita, jopa tuplasti enemmän kuin kritisoimalla muita politiikan toimijoita. Mediaa koskevat negatiiviset kommentit saivat neljä kertaa enemmän reaktioita kuin kehut.

Vaikka Halla-ahon tviitti jäi vaille presidentillistä huomiota ja tykkäyksiäkin tuli parissa päivässä vain 352, yleistäen median mollaaminen siis kannattaa.

Helsingin Sanomien kuvarinnastusta kritisoivat myös monet toimittajat ja ”erityisesti ajan huomioiden” jopa Medialiiton puheenjohtaja. Siinä missä suomalaistoimittajat tavallisesti ovat haluttomia toisten medioiden journalistiseen kritiikkiin, käytöksen moralisoiminen houkuttaa heitäkin.

Suomettumiseen verrattuna se on toki raikkaampi vaihtoehto.