Hella Wuolijoki: Maanpetturi, huono äiti - suurnainen astuu elokuvaan ristiriitaisena

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Hella W
Kuva Filmikamari.

Niskavuori-kirjailija Hella Wuolijoesta kertova Hella W on ensimmäinen kotimainen merkkihenkilöelokuva, jonka pääosassa on Suomen historiaan
vaikuttanut nainen.

Tätä ennen tunnetuista suomalaisista kertovissa elokuvissa maamme menneisyyttä on totuttu tarkastelemaan miesten näkökulmasta, kuten Sibeliuksessa, Rentun ruusussa, Aleksis Kiven elämässä ja Päätalossa.

Hella W -elokuvan ohjaaja Juha Wuolijoki keksii ainoastaan kaksi syytä, miksi ensimmäistä naisesta kertovaa merkkihenkilöelokuvaa saatiin odottaa näin pitkään: joko tekijöitä ei ole kiinnostanut kertoa naisten tarinoita tai rahaa elokuvien tekemiseen ei ole löytynyt.

“Olisiko niin, että miehistä kertovat elokuvat on ensin pitänyt tehdä pois alta, ennen kuin on voitu keskittyä naisiin?” Juha Wuolijoki pohtii.

Suomalaisen elokuvan naiskuvaa ja Niskavuori-elokuvia tutkineen dosentti Anu Koivusen mielestä merkkihenkilöelokuvat pyörivät tiettyjen miehisten monumentaalihahmojen ympärillä.

“Suomen kansallinen historia on sidoksissa sota- ja valtiohistoriaan, joissa miehet ovat olleet keskeisessä roolissa. Siksi kotimaisessa elokuvassa Suomen tarina on totuttu kertomaan juuri mieshahmojen kautta, olivatpa hahmot sitten fiktiivisiä tai todellisia”, Tukholman yliopiston elokuvatieteen laitoksen lehtorina toimiva Koivunen sanoo.

Uusi näkökulma historiaan

Vaikka Hella W tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden tarkastella kansallista historiaa suurnaisen silmin nähtynä, elokuva ei kuitenkaan ole pelkkä päähenkilön ylistyslaulu. Hella Wuolijoki esitetään hyvien ominaisuuksiensa lisäksi varsin negatiivisessa valossa, ristiriitaisena.

“Hellassa minua kiehtoo hänen salaperäisyytensä. Hänessä oli aina kaksi puolta. Hella oli esimerkiksi äärimmäisen kapitalistinen, mutta samaan aikaan sosialisti. Ikään kuin kuuma ja kylmä olisivat yhdistyneet hänessä”, Juha Wuolijoki kertoo.

Elokuvassa Hella Wuolijokea ei kuvata niinkään kansallissankarina vaan maanpetoksesta syytettynä vakoojana, joka on vieläpä huono äiti. Vaikka hän on rauhan asialla, hän ottaa luoksensa neuvostodesantti Kerttu Nuortevan tietäen näin rikkovansa lakia.

Talvisodan aikana Hella Wuolijoki tarjoutui toimimaan rauhanneuvottelijana hyvin tuntemansa neuvostolähettiläs Alexandra Kollontain kanssa. Wuolijoen ja Kollontain tapaaminen edesauttoi sitä, että rauhanneuvotteluyhteys Suomen ja Neuvostoliiton välillä aukesi.

Jatkosodan aikana tilanne kuitenkin muuttui. Hella Wuolijokea ei enää tarvittu. Wuolijoen Neuvostoliitto-yhteydet johtivat siihen, että hänet vangittiin. Hän onnistui kuitenkin nipin napin välttämään kuolemantuomion ja tätä seuranneen elinkautisen vankeusrangaistuksen kuritushuoneessa.

“Ehkä aikaa on kulunut jo niin paljon, että sotavuosia on nyt mahdollista kuvata kriittisesti. Mielestäni nyt on aika kertoa historiallisia tarinoita ilman, että kysytään ‘onko tämä poliittinen kanta’. Moderniin elokuvaan ei muutenkaan sopisi paasaaminen”, Juha Wuolijoki sanoo.

Erilainen elämäkertaelokuva

Elämäkertaelokuvissa yritetään usein ahtaa päähenkilön elämä kokonaisuudessaan yhteen elokuvaan. Hella W välttää tämän karikon paneutumalla vain tiettyyn ajanjaksoon ja näkökulmaan.

Elokuva keskittyy sotavuosien lisäksi 1920- ja 1930-lukuihin, jolloin Hella Wuolijoki toimi yrittäjänä sahateollisuudessa ja menestyneenä näytelmäkirjailijana. Elokuvasta jäävät pois Hellan vaiheet kansanedustajana ja Yleisradion pääjohtajana. Hella W on myös maltillisen pituinen eli se kestää vain noin 80 minuuttia.

Monista elämäkertaelokuvista puuttuu draamalle erityisen tärkeä päähenkilön toimintaa ohjaava vastavoima. Hella W:ssä vastavoimaksi on rakennuttu nimettömänä pysyttelevä valtiollisen poliisin etsivä. Hahmo on yhdistelmä lukuisista eri henkilöistä, jotka yrittivät saada Hella Wuolijoen kiinni maanpetoksesta. Hella W:n suurin ansio onkin siinä, että elokuva ei muistuta perinteistä elämäkertaelokuvaa.

“Kerätessämme materiaalia Hellasta huomasimme yhtäkkiä käsikirjoittaja Outi Nyytäjän kanssa, että meillä oli käsissämme aineksia kuuteentoista pitkään elokuvaan. Hella oli nainen, josta pystyisi kertomaan tarinan vaikka kuinka monesta näkökulmasta. Hella W:n näkökulma on minun ja Nyytäjän näkökulma”, Juha Wuolijoki sanoo.

Hella W on arvioitu SK:ssa 4/2011 (ilm. 28.1.).
Elokuva ensi-illassa 28.1.