Keski-Maan syntytarina

Arvio: Tolkien Keski-Maa-tarina on suuresti velkaa muinaisskandinaavisille kansanrunoille.

Fantasia
Teksti
Jari Olavi Hiltunen

Ensimmäinen Keski-Maa-tarina Gondolinin tuho oli yksi niistä J. R. R. Tolkienin (1892–1973) alkuperäisistä kertomuksista, jotka muodostivat myöhemmin perustan pääteokselle Silmarillion (1973).

Tolkien alkoi kirjoittaa ensimmäistä Keski-Maa-tarinaansa 1917 palvellessaan brittiarmeijassa. Itsenäinen, kirjanpituinen versio tarinasta julkaistiin Englannissa vasta 2018.

Gondolin on vuorten ympäröimä haltiakaupunki. Vedenjumala Ulmo houkuttelee Tuor-nimisen ihmisen etsimään tien salaiseen kaupunkiin. Ulmon tarkoituksena on houkutella Gondolinin haltiat pois kaupungistaan taistelemaan pahan Melkon örkkijoukkoja vastaan.

Gondolinin kuningas kuitenkin kieltäytyy sodasta mukavuussyistä. Vuosia myöhemmin haltiat joutuvat petoksen uhreiksi, ja Melko joukkoineen hävittää Gondolinin.

Surulliset sankarikohtalot vertautuvat Tolkienin asetovereihin, jotka juoksivat saksalaisten konekiväärien ja tykkien eteen. Gondolinin hävitystä johtavat balrogit, karmeat henkihirviöt.

Sellainen vilahtaa myös uudessa Tolkien-elokuvassa Sommen taistelukentän yllä.

Tolkienin velka muinaisskandinaavisia kansanrunoja kohtaan on suuri. Kalevala-rinnastuksia tulee vastaan tämän tästä. Väinämöisellä oli kanteleensa, Ulmolla näkinkenkäsoittimensa.

Gondolinin tuhon toimittanut kirjailijan poika Christopher Tolkien (s. 1924) on sijoittanut mukaan varsinaisen tarinan rinnalle myös varhaisimmat versiot muutoskommentteineen.

Pitkän linjan Tolkien-suomentajan Kersti Juvan sekä Jaakko Kankaanpään yhteissuomennos toisintaa Silmarillionin, Sormusten Herran ja Hobitin suomennoksista tuttua kielimaisemaa.

Alan Leen kauniit kuvat tallentavat kauhutunnelmat tyylikkäästi.