Roosaa ja rosoa

Turun taidemuseossa on esillä Emma Helteen (s. 1979) ensimmäinen laaja museonäyttely. Helteen veistoksia rikastuttaa usein huumori, jopa ronski satiiri. Se on silti vain yksi ulottuvuus, kun yhteiskunnallisuus sekä vaikutteet taidehistoriasta ja myyteistä törmäävät ylitsevuotavan runsaina.

Teemoittain jaettu näyttely tuo mainiosti esille aiheiden kirjon. Tyypillisimmillään Helteen rouheaan käsittelyyn päätyvät barokin ja rokokoon kuvanveiston aiheet kasveista kentaureihin ja sammakoista kerubeihin. Pastelliväriset ja kultaiset lasitteet sekä karkeaksi jätetty savenkäsittely ovat tyylin perusta. Tosin vaikutelma viimeistelemättömyydestä on osittain harhaa, sillä prosessi polttamisineen vaatii kuitenkin rutkasti osaamista ja huolellisuutta.

Kytkös myytteihin ja taidehistoriaan on välillä tiivis, toisinaan löyhä. Sitä selittänee Helteen työskentelytapa, jossa teos muodostuu materiaalin työstämisen myötä ilman tarkkaa alkuperäistä ideaa. Toisinaan kovin samanoloisten pienoisveistosten tarina onkin varsin erilainen, josta voi päätellä myös sanallistamisen syntyvaiheita.

Usein teokset ammentavat nykypuheen aiheista, esimerkiksi kehollisuudesta ja seksuaalisuudesta. Helle kyseenalaistaa rohkeasti kauneusihanteita ja uskonnollisia symboleja, mutta suhtautumisessa on myös lämpöä, jopa hellyyttä.

Jo lapsena saven muovaamisen aloittanut taiteilija valmistui Kuvataideakatemiasta 2007. Materiaali ja tyyli olivat löytyneet jo opiskeluaikoina, eikä ilmaisussa ole tapahtunut suuria muutoksia. On tietysti makuasia, miten suhtautuu uudistumisen merkitykseen.

Helteen taide kuitenkin herättää tunteita: toiset ihastuvat palavasti, jotkut lähes inhoavat. Reaktioiden vahvuus on hyvän taiteen tunnusmerkki.

Puuveistoksiakin tuotannosta löytyy, mutta niissä tarkoituksellisen kömpelö muotokieli ei toimi yhtä hyvin eikä kerrytä merkitysten runsautta.

Toisenlaisen tunnelman kuin museon valkeiden seinien sisällä tarjoaa Helteen Kesävieraat-näyttely syyskuun loppuun saakka Söderlångvikissä, lehtimoguli Amos Andersonin hulppeassa kartanossa Kemiönsaarella.

Parinkymmenen veistoksen sijoittaminen kotimuseon sisustukseen korostaa Helteen teosten ominaispiirteitä taidemuseotakin paremmin. Kulttuurikodissa ympärillä on vaikutteita, joista nekin ovat ammentaneet. Vielä ehtii siis nauttimaan Helteistä! 

Emma Helle: Vaihtoehtoinen paratiisi. Turun taidemuseo (Aurakatu 26) 15.9. asti.

Emma Helle: Kesävieraat. Söderlångvik (Amos Andersonin tie 2, Kemiönsaari) 30.9. asti.