Lava on meidän
Elsa Töllille runous on rönsyilevän kasvun paikka.
4
MIN
Kun runoilija ja esiintyjä Elsa Töllin (s. 1995) toinen runokokoelma Diiva räjähtää nurmikoksi (Otava, 2024) julkaistiin viime toukokuussa, hänen ensimmäisistä pienimuotoisista runokeikoistaan tuli kuluneeksi 10 vuotta.
Tölli esitti runojaan ensimmäisen kerran Kallion lukion päivänavauksessa tammikuussa 2014. Seuraava keikka oli nuorille suunnatussa Happi Poetry Jamissa Helsingissä. Viimeistään se vakuutti kirjoittamisesta innostuneen lukiolaisen esitetyn runouden voimasta.
Nuoren runoilijan oli turvallista heittäytyä ja kehittyä lavarunouden ympärille muodostuneessa vuorovaikutteisessa yhteisössä. Helsinki Poetry Connection järjesti open mic -iltoja, joissa kaikki olivat tervetulleita esiintymään.
Tölli kypsytteli runojaan hitaasti haudutellen. Lopulta hän halusi kokeilla, voisiko runokirjalla tavoittaa kokemuksen rosoisesta ja fyysisestä keikkaelämästä.
Esikoiskokoelma Fun Primavera (2020) syntyi leikkaa ja liimaa -tekniikalla ja taitettiin Keskustakirjasto Oodin mediatyöasemalla. Töllin sanoin runokirja on esitys itsessään.
Kokeellinen omakustanne sai Ylen Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2021, mikä tuntui runoilijasta ihmeelliseltä.
”Omakustanteelle annettu palkinto oli tärkeä kannuste myös tulevia tekijöitä ajatellen”, Tölli kiittää.
Runoilijan musta muistikirja täyttyy huomioista ja muistiinpanoista etenkin aamuisin.
Tölli kuvaa työskentelytapaansa kerääväksi. Hän kirjoittaa usein yhdessä muiden kanssa.
Vuonna 2022 hän vietti erään syksyisen viikon ystävänsä mökillä.
”Uimme aamuisin kylmässä joessa, ja kirjoitimme sitten sivutolkulla”, Tölli kertoo.
”Heitimme sivut takkaan. Jotain vapautui siinä, ja niin käsikirjoitus uuteen kokoelmaan alkoi muotoutua.”
Tölli lähetti tuoreet runot Otavalle.
Toinen kokoelma syntyi kustannustoimittaja Aino Vähäpesolan pikkutarkassa ”syynäyksessä”, runoilija kuvaa.
Kriitikko Vesa Rantama kirjoitti Helsingin Sanomien arviossaan, että glittertähtiä pudotteleva ja värikäs Fun Primavera uhmaa hiljaista mustavalkoista kirjallisuuskäsitystä.
Suuren kustantamon julkaisema Diiva räjähtää nurmikoksi on lähempänä runokirjojen klassista muotokieltä.
Hillityksi teosta ei silti voi sanoa. Se villiintyy moniin rekistereihin, puhujiin ja omistuksiin.
Runsaana pyristelevää proosarunokokonaisuutta yhdistää Diivaksi nimetty hahmo. Töllin mukaan toinen kokoelma käsittelee esitystä.
Diiva-hahmo alkoi elää Töllin teksteissä vuonna 2021. Hahmon ensiesiintymiset olivat Keravan kaupunginkirjastossa ja Turun Runoviikko-festivaalilla.
Diiva-esityksiin löytyi rekvisiitaksi punainen lankapuhelin, joka edustaa hahmon energiaa ja ”pimeää huumoria”.
”Diiva on maailman luoma jumala. Hän ei ole ihailtava vaan houkutteleva ja karmaiseva idea”, Tölli kuvailee.
”Muistini toimii visuaalisesti. Diiva syntyi vanhojen iskelmätähtien ja kultakauden Hollywood-elokuvien diivojen innoittamana.”
Tölliä puhuttelivat tähtikultin traagiset edustajat kuten Laila Kinnunen ja Kikka sekä hiipuvista filmitähdistä kertovat elokuvat Auringonlaskun katu (1950) ja Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962).
”Runoissa jätän hyvästiä tuhoisille minäkuville tai maailmankuville, joissa halutaan puristaa ja näyttää ja voittaa.”
Teoksen nimessä esiintyvä nurmikko on Töllille leikkaamattomana toimijuuden, uuden elämän ja vaihtoehtoisen toiminnan symboli.
Visualisti ja kuvataiteilija Maisa Immosen luoma kansi toistaa runojen keskeisiä kuvia. Kasvimaailma herneenpalkoineen versoo pitelemättömästi moniin suuntiin.
Töllin mukaan runous rönsyää vahvana ja monimuotoisena myös kulttuurileikkausten aikoina. Välineiden ja tekniikoiden kirjo on laaja. Hän on esittänyt Diiva-kokoelman runoja ”punk-huutona” sähkökitaran säestyksellä Belladonna Grind -projektinsa kanssa.
Esitetty runous elää monenlaisissa ympäristöissä baareista kirjastoihin ja tanssilavoilta runofestivaaleihin. Runous koskettaa jokaista, vaikka onnitteluvärssyinä tai lauluina.
Tölli toivoo, että matalan kynnyksen kulttuuria ymmärretään vaalia.
”Esittävässä runoudessa on kyse kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta”, hän sanoo.
”Runo tulee esiintyjän kautta jaetuksi ja sanoittaa muidenkin tunteita, vaikka olisi omakohtainen.”
Samalla Tölli arvostaa perinteistä kirjaa enemmän kuin koskaan.
”Tekijänä ajatukseni kirjasta on muuttunut. Kirja on ihana muoto, sillä se pääsee ihmisten koteihin, hiljaisuuteen. Siihen voi palata.”
Aloittelevien nuorten runoilijoiden tukeminen on Töllille tärkeää. Hän ohjaa mielellään runotyöpajoja.
”On haurasta ja herkkää, kun ihminen jakaa runoissaan omaa tapaansa nähdä.”
Runoilija on kirjoittaessaan ja esiintyessään aidoimmillaan. Diivan vastavoima löytyy luonnollisuudesta, roolittomuudesta.
Elsa Tölli vetää runotyöpajan ja esiintyy Runomikki-tapahtumassa Keravan kaupunginkirjastossa 23.9. klo 16.
Otava ja SK:n kustantaja Otavamedia kuuluvat molemmat Otava-konserniin.