Eikö puukko kelpaa designpääkaupungille?
Helsinki on maailman designpääkaupunki vuonna 2012. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.
Kansainvälisen puukkonäyttelyn suomalainen järjestäjä joutui pettymään. Käsityönä valmistettujen puukkojen myyntinäyttely Hotelli Marskin kabinetissa ei sopinut Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan. Rahoitusta ei pyydetty, vain statusta olla mukana ohjelmassa.
”Tuli kielteinen päätös. Ei varmaan olla taidetta, käsityötä, designia tai kansainvälisyyttä edistävä tapahtuma”, järjestäjä pohtii.
”Mietityttää vain, että millähän ihmeellä nuo vaatimukset mahdetaan täyttää. Vai kummitteleeko tässä joku ’veitsi on yhtä kuin väkivalta’ -peikko?”
Designpääkaupunkivuoden sivustoilla on etsitty ideoita ja kannustettu lähettämään ehdotuksia muotoiluvuoden ohjelmaan liitettäväksi. Ehdotuksia on tullut jo noin 1 300, ja niitä voi lähettää elokuun loppuun asti.
Tähän mennessä on lähetetty nelisensataa ”kiitos ei” -vastausta, kertoo designpääkaupunkivuoden ohjelmajohtaja Kaarina Gould. Ja saman verran on vielä lähdössä.
Minkälaisia ehdotuksia torjuttiin suoralta kädeltä?
”Ehdotuksissa oli samankaltaisia ja päällekkäisiä. Oli myös paljon sellaisia, joissa ei tuntunut olevan mitään uutta muotoilun kehityksen näkökulmasta. Tai sellaisia, jotka olivat keskeneräisiä.”
”Sinänsä meillä ei ole mitään puukkoja tai veitsiä vastaan – jossain muodossa niitä todennäköisesti on mukana.”
Perinteistä designia ja esineitä ei ole rajattu pois. Silti painopiste on uudessa ajattelussa, joka liittyy muotoilupääkaupungille valittuun teemaan: Open Helsinki – Embedded Design in Life. Punaisena lakana on designin hyödyntäminen yhteiskunnassa uusilla tavoilla ja sen näkeminen työkaluna ja avaimena muutoksen hallintaan.
Aihe on jaoteltu alateemoihin. Ensimmäinen on Avoin kaupunki – paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaisille. Siinä haetaan innostavia tapoja, joilla asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti elinympäristönsä kehittämiseen.
Globaali vastuu – designin uusi rooli -teema painottaa ideoita, joilla pyritään edistämään elämisen laatua ja onnellisuutta. Haussa on hankkeita, joissa muotoiluajattelu on muutoksen käynnistäjänä.
Uuden kasvun juuret – Embedded Design -teemalla etsitään uusia tapoja hyödyntää kestävällä tavalla muotoilua talouden ja muun hyvinvoinnin kasvun lähteenä. Teema laajentaa muotoilun sovellutusalueen tavaroista palveluihin ja järjestelmiin.
”Kerromme isoa tarinaa siitä, miten julkinen sektori hyödyntää muotoiluajattelua vaikkapa miettiessään vanhustenhoidon, terveydenhuollon tai joukkoliikenteen ongelmia”, sanoo Kaarina Gould.
Alkavatko käsitteet hämärtyä, jos design on kaikkea, kuten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua? Mikä sitten on ”tavallista” suunnittelua?
”Muotoilu on aina käyttäjälähtöistä suunnittelua, se on keskeinen asia”, Gould painottaa. Yleisesti muotoilijat tekevät jo palvelumuotoilua esimerkiksi ravintoloille.
Ponnahtiko ehdotuksista jo esiin joitain ihan uusia näkemyksiä?
”Siellä on hirveän kiinnostavia ja ilahduttavia asioita”, Gould sanoo.
”Iso herkullinen asia on datan visualisointi, informaatiodesign. Se tulee monessa asiassa esiin designpääkaupungin ohjelmassa.”
Informaatiomuotoilu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että isot julkiset tahot visualisoisivat budjetteja, erilaisia tilastoja ja päätöksentekoon liittyviä julkisia dokumenttejaan niin, että tieto tulisi selkeämmässä muodossa tavallisten ihmisten nähtäville.
Helsingin kaupunki on jo sitoutunut tietojensa avoimuuden lisäämiseen. Designpääkaupunkivuosi varmasti edistää näiden tietojen visualisoimista.