Nälkä on ase

Ville-Juhani Sutisen tietokirja avaa ruokatotalitarismin historiaa ja uutta nousua, Matti Komulainen kirjoittaa arviossaan.

2 MIN

Tallinnan Lasnamäessä ravintola Comandor tarjoilee venäläisen keittiön zakuska-herkkuja, saslik-vartaita ja Baikal-neuvostokolaa. Lähiössä asuu kymmeniätuhansia venäjänkielisiä, joille menu merkitsee yhteyttä heidän juuriinsa, johonkin tuttuun ja turvalliseen.

Ruoka on vallankäyttöä. Neuvostojärjestelmä loi oman makumaailman, joka lainasi keisarinajan hovista ja lännestä mutta muokkasi kaiken ideologiaan sopivaksi.

Ruokatotalitarismi oli paitsi Neuvostoliitossa myös Saksassa ja Kiinassa kokonaisvaltainen tapa hallita jokapäiväistä elämää. Dogmaa vahvisti pyrkimys kontrolloida ja tehostaa kaikkea luonnosta ihmisen sisimpään. Ravinnon avulla oli mahdollista manipuloida, orjuuttaa ja tappaa.

Näin kirjoittaa Ville-Juhani Sutinen (s. 1980). Teoksessa Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa tietokirjailija ja kääntäjä tutkii ravintoa hallinnan välineenä.

Nälänhädät olivat yleisiä eri puolilla maailmaa 1900-luvulla. Saksassa ruokapula aiheutti laajoja levottomuuksia ja edesauttoi kansallissosialistien nousua valtaan. Omavaraisuuden tavoittelu kannusti saksalaisia vähentämään lihansyöntiä ja lisäämään kokojyväviljan, kasvisten, marjojen ja sienten käyttöä.

Toisen maailmansodan loppupuolella elintarvikkeita ei riittänyt kaikille. Vanki- ja keskitysleireillä kuoli nälkään lukemattomia vankeja.

Stalin puolestaan aiheutti yksinomaan Ukrainassa noin neljän miljoonan ihmisen kuoleman 1930-luvun alun maatalousuudistuksellaan ja pakko­takavarikoinneilla. Samalla Neuvostoliitto myi elintarvikkeita ulkomaille saadakseen länsivaluuttaa ja viestittääkseen järjestelmän ylivoimaa.

Kiinassa maatalouden kollektivisointi johti 1960-luvun taitteessa miljoonien menehtymiseen. Jättimäiset yhteiskanttiinit olivat ideologisen aivopesun ja ruokatottumusten muokkauksen keskuksia. Paikoin laki kielsi yksityiset keittiöt siinä missä yksityisomaisuuden.

Kaikissa diktatuureissa vallasväki eli omassa kuplassaan. Räikeintä meno oli Neuvostoliitossa ja Kiinassa. Poliittinen eliitti kirjaimellisesti mässäili keskellä joukkokuolemaa.

Ville-Juhani Sutinen tähdentää, että tänään Venäjä käyttää nälkäasetta Ukrainassa.

Putin on tuhonnut systemaattisesti Ukrainan maataloutta sekä estänyt viljankuljetukset satamista, mikä on vaarantanut YK:n mukaan jopa 50 miljoonan ihmisen ravinnonsaannin eri puolilla maailmaa Lähi-idästä Afrikkaan. 

Ville-Juhani Sutinen: Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa. 310 sivua. Docendo, 2024.