Designin sanansaattajat
Anni ja Kari Korkman peräänkuuluttavat parempaa designkeskustelua Suomeen.
4
MIN
Kari Korkman istuu tyttärensä Anni Korkmanin kanssa ravintolassa Helsingin keskustassa. Viereisessä korttelissa on jyhkeä Suomitalo, jossa avautuu pian Helsinki Design Week. Vuonna 2005 perustettu designfestivaali on Kari Korkmanin elämäntyö. Hän on sen perustaja ja toimitusjohtaja ja tyttärensä, 35-vuotias Anni Korkman, ohjelmajohtaja.
On tarkoitus jutella luovien alojen potentiaalista, toisin sanoen myönteisistä asioista. Keskustelu humpsahtaa kuitenkin vaikeuksiin. Suunnittelijoilla on taloudellisesti haastavaa, kansainvälistyminen takkuaa ja julkinen keskustelu designista on vähäistä.
Vaikeudet eivät yllätä. Suomen talous on polkenut paikallaan melkein yhtä kauan kuin Helsinki Design Week on ollut toiminnassa.
Samaan aikaan Tanska on porskuttanut Pohjoismaiden johtavaksi designmaaksi. Maalla on menestyviä muoti- ja sisustusbrändejä ja mielenkiintoista nykyarkkitehtuuria. Pyöräteineen Kööpenhamina on ollut esikuva monelle muulle kaupungille. Copenhagen Fashion Week ja designfestivaali 3 Days of Design ovat kohonneet merkittäviksi pohjoismaisiksi tapahtumiksi ja ammattilaisten suosikeiksi.
Korkmanit uskovat, että suomalainen design voi parantaa asemiaan ja Helsinki ”tehdä köpikset” omalla tavallaan. He luettelevat lukuisia keinoja, monet sellaisia, joita on hoettu vuosikausia: tarvitaan vientitukea, siiloja on purettava, tarvitaan kannustavampaa ilmapiiriä ja niin edelleen.
Yksi näkökulma toistuu kuitenkin useasti: designin lukutaitoa on parannettava. Emmekö me Aalto-jakkaroilla ikämme istuneet suomalaiset ymmärräkään designia?
Monelle design-sana tuo edelleen mieleen kalliit esineet ja kuluttamisen. Sanalla viitataan kuitenkin moneen erityyppiseen suunnitteluun, kuten arkkitehtuuriin, kaupunkisuunnitteluun ja palvelumuotoiluun. Viimeinen termi tarkoittaa esimerkiksi digitalisten sovellusten suunnittelua.
”Design ymmärretään usein vain esteettisinä valintoina. Se on turhauttavaa”, Anni Korkman sanoo.
Hän huomauttaa, että alalla mietitään paljon arvokysymyksiä, kuten millaista on kaikille tasa-arvoinen ja ekologisesti kestävä muotoilu.
Korkmanien mielestä designin ymmärrystä on heikentänyt se, että valtamedia toimittaa niukasti designjournalismia. Moni uusi ilmiö ja keksintö jää pimentoon.
Vuonna 2014 Korkmanit perustivat Helsinki Design Weekly -verkkosivuston podcasteineen, mutta heidän resurssinsa eivät riitä sen perusteelliseen toimittamiseen. Lisäksi he ovat alan sisäisiä toimijoita, eivät riippumattomia journalisteja.
”Toivoisin, että asiantuntijat kirjoittaisivat designkritiikkiä, että designia arvioitaisiin analyyttisesti ja asiantuntevasti”, Anni Korkman sanoo.
Myös alan toimijoilla riittää tekemistä, jotta he osaisivat kertoa designista ymmärrettävästi. Suomi haluaa brändäytyä designmaana ja on saamassa uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon, mutta alalla ei ole vielä kunnollista suomenkielistä sanastoa. Vaikeat termit ja anglismit ovat yleisiä.
Kari Korkman nostaa esimerkiksi arkkitehtuurin, josta jokaisella kaupunkilaisella on mielipide. Arkkitehtipiirien oma puhetapa on kuitenkin niin vaikea, että keskustelu jää pienen piirin sisäiseksi eikä vuoropuhelua synny.
Hän sanoo, että designalalla työskentelevien pitää pystyä puhumaan siten, että kaikki voivat osallistua keskusteluun.
”Sillä mitä paremmin ihmiset pystyvät tunnistamaan ympäröivää suunnittelua, sitä parempaa he voivat vaatia.”
Tänä syksynä Helsinki Design Week viettää 20-vuotisjuhlaa, ja teemana on juhlat.
”Olemme tietoisia vaikeista ajoista, mutta haluamme rohkaista ihmisiä huomaamaan asioita, joita kannattaa juhlia”, Anni Korkman sanoo.
HDW on pienentynyt huippuvuosistaan. Korona ja taantuma ovat verottaneet, mutta silti ohjelmassa on noin 150 tapahtumaa: muun muassa näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia ja studiovierailuja. Lisäksi festivaalien taustalla oleva yritys Luovi Productions tuottaa muun muassa Fiskars Village Art & Design Biennalea.
Nykyisin ohjelmistossa on enemmän palvelumuotoilua, vähemmän esineitä. Se ei johdu pelkästään ajattelutavan muutoksesta, vaan myös siitä, että Suomessa suunnitellaan ja valmistetaan huonekaluja vähemmän kuin aiemmin. Festivaalin on ollut pakko muuttua.
”Olemme peili sille, mitä alalla tapahtuu. Mutta välillä on ollut haaste miettiä, miten esitellään käyttöliittymää tai ylipäätänsä palvelumuotoilua”, Kari Korkman sanoo.
Vuosien saatossa Helsinki Design Weekistä on tullut perheen yhteinen työ. Annin lisäksi toinen tytär Iris työskentelee festivaaleilla kokopäiväisenä yhteisötuottajana. Nuorin tytär Taru ja vaimo Katriina auttavat silloin tällöin.
”On juhlan paikka, että olemme saaneet rakennettua laajan verkoston ja vuodesta toiseen saamme muut mukaan”, Kari Korkman sanoo.
Helsinki Design Week 5.–14.9.2025. Päätapahtumapaikkana Suomitalo (Lönnrotinkatu 5, Helsinki).