Ateneum esittelee Repinin nyt ukrainalaisena – syynä on museon saama uusi tieto, kuraattori sanoo

Vuonna 2021 Ateneumissa järjestettiin suuri näyttely Ilja Repinin teoksista yhteistyössä Tretjakovin gallerian ja Venäläisen taiteen museon kanssa. Näyttelyssä taiteilijan kerrottiin syntyneen nykyisen Ukrainan alueella, mutta hänet esiteltiin venäläisenä.

Ukrainalaisten aktivistien yhteydenottojen jälkeen Ateneum on muuttanut Repinin kansallisuutta. Museon pysyvässä näyttelyssä on esillä Repinin teos, jonka kuvatekstissä taiteilija esitellään ukrainalaisena.

Lukas Stasevskij on yksi niistä, jotka kampanjoivat Repinin identiteetin palauttamisen puolesta. Stasevskij on Suomessa tunnettu ukrainalaistaustainen muusikko. Vuonna 2021 hän totesi, että Ateneumin näyttelystä puuttui tieto taiteilijan laajoista siteistä ukrainalaiskulttuuriin. 

”Repin kasvoi Ukrainassa, ukrainalaiset teemat olivat olennainen osa hänen työtään, mutta järjestäjät yksinkertaisesti sivuuttivat tämän esittäen Repinin yksinomaan venäläisenä taiteilijana”, Stasevskij sanoo. Hän kirjoitti Ateneumiin ja nosti asian esille mediassa, mutta näyttelyn tietoja ei ole muutettu.

”Vuosisatojen ajan venäläinen lähestymistapa dominoi maailmaa, ja sen muuttaminen on ollut lähes mahdotonta”, Stasevskij sanoo.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös monet muut maailman museot ovat arvioineet uudelleen venäläisinä pidettyjen taiteilijoiden taustoja. 

Ateneumin kuraattori Timo Huusko kertoo, että Repinin ukrainalaisuus olisi enemmän esillä, jos taiteilijan näyttely järjestettäisiin nykytilanteessa. Vuonna 2021 se ei ollut näyttelyn näkökulmana, hän sanoo.

Päätös muuttaa Repinin kansallisuutta tehtiin, kun Ateneum valmisteli Ajan kysymys -nimistä näyttelyä, jossa on mukana yksi taiteilijan teos. Huuskon mukaan perusteena oli Ateneumin saama uusi tieto.

Vuoden 2023 alussa ukrainalaistoimittaja Anna Lodygina otti yhteyttä museoon etsien lisätietoja Repinin elämästä Suomessa. Kuraattori lähetti Lodyginalle taitelijasta kertovan artikkelin, jonka mukaan Repinin vanhemmat olivat Moskovan alueella syntyneitä venäläisiä. Lodygina huomasi virheen ja toimitti todisteet siitä, että tieto ei pidä paikkaansa. Kirkon asiakirja osoitti, että taiteilijan isä ja isoisä olivat syntyneet nykyisen Ukrainan alueella.

Repin on vain yksi monista ukrainalaisista taiteilijoista, joita Venäjä pitää ominaan.  Ukrainalainen tutkija Oksana Semenik huomasi harjoittelun aikana Zimmerlin taidemuseossa Yhdysvalloissa, että varsin merkittävä osa museon venäläiskokoelmasta oli Ukrainasta tai muista entisistä neuvostotasavalloista. Monien muiden museoiden verkkokokoelmista kävi ilmi sama tilanne.

Semenik kirjoitti kulttuurilaitoksille ja perusteli, miksi taiteilijaa koskevia tietoja on korjattava. Semenikin ja muiden ukrainalaisten aktivistien yhteydenotot johtivat siihen, että New Yorkissa sijaitseva Metropolitan Museum of Art muutti Ilja Repinin, Arhip Kuindžin ja Ivan Aivazovskin kansallisuutta.

Myös Edgar Degasin maalaus Venäläiset tanssijat muutettiin muotoon Tanssijat ukrainalaisessa puvussa. Lontoon kansallisgalleria teki vastaavan muutoksen omaan teokseensa. Muut museot tekivät korjauksia esimerkiksi taiteilijoiden syntymämaihin.

Muutokset herättivät Venäjän. Semenikin ukrainalaista taidetta käsittelevään blogiin hyökkäsivät trollit ja hän alkoi saada ilkeitä viestejä. Venäjän syytti propagandassaan museoita ”poliittisesti motivoiduista päätöksistä”.

Ukrainan lisäksi myös muut maat, jotka kuuluivat aiemmin Venäjään ja Neuvostoliittoon, alkoivat vaatia oikeuksiaan kulttuuriperintöön.

”Entisistä Britannian siirtomaista tulevia taiteilijoita ei kutsuta briteiksi. Miksi Venäjän kohdalla on toisin?” Semenik kysyy.

Museoissa ei ole yhtenäistä näkemystä siitä, miten kansallisuus määritellään. Semenikin mielestä kulttuurisiteet ovat tärkeitä perusteita, vaikka esimerkiksi koulutuksessa ukrainalaisilla taiteilijoilla ei ollut Venäjän vallan alla paljon vaihtoehtoja. He kouluttautuivat usein Venäjällä, koska menestys oli mahdollista vain osana keisarillista kulttuuria. Ukrainalainen kulttuuriperintö kuitenkin näkyy usein vahvasti taiteilijoiden teoksissa.

”Venäjä on sijoittanut paljon rahaa luodakseen myytin suuresta venäläisestä kulttuurista”, Stasevskij sanoo. Lahjakkaat mestarit kolonisoiduista maista pääsivät heti venäläisen taiteen kategoriaan.

Ilja Repin, Arhip Kuindži, Ivan Aivazovski, Kazimir Malevitš, Oleksandra Ekster ja Abram Manevitš ovat vain muutamia esimerkkejä taiteilijoista, joiden kiistattomia siteitä Ukrainaan Venäjä vähätteli pitkään. Tapauksia löytyy myös musiikista, kirjallisuudesta ja tieteestä. Esimerkiksi Nikolai Gogolia, ukrainalaisittain Mykola Hoholia, pidetään venäläisen kirjallisuuden avainhenkilönä. Vaikka Hohol kirjoitti venäjäksi, hän oli syntynyt Ukrainassa ja suuri osa hänen teoksistaan ammentaa Ukrainan kulttuurista.

Nyt ukrainalaiset kulttuurilaitokset yrittävät systematisoida vaikuttamistaan ukrainalaistaustaisten kulttuurihenkilöiden identiteetin palauttamiseksi. Esimerkiksi Ukraina-instituutti laatii niin sanottua dekolonisaatio-opasta kansainvälisille museoille. Dokumentti sisältää tietoa ukrainalaisesta kulttuuriperinnöstä ja opastaa sen esittämisessä.

Oikaisu 30.1.2024 klo 13.34. Korjattu toimittaja Anna Lodyginan sukunimi.