Lopullinen nolla­summapeli

Joku saattaa muistaa varusmieskoulutuksesta ”atomiviitan” ja ydinlaskeuman poiston kuusenhavulla harjaamalla. Todellisuudessa meillä ei olisi Nato-maan­a Venäjä­n rajanaapurina mitään mahdollisuuksia nallin napsahtaessa. Kaikki olisi ohi tunneissa. Sen jälkeen – ei mitään.

Tähän tapaan analysoi Annie Jacobsen (s. 1967) ydinsodan kulkua. Yhdysvaltalainen tutkiva journalisti ja tietokirjailija on erikoistunut sotaan, aseisiin ja kansalliseen turvallisuuteen. Teoksessaan Ydinsota Jacob­sen kertoo hetki hetkeltä mitä tapahtuisi, jos Pohjois-Korea laukaisisi ydinohjuksen Yhdysvaltoihin.

Aihe on pelottavan ajankohtainen. Autoritääriset johtajat Kim Jong-unista Vladimir Putiniin ovat uhitelleet ydinasearsenaalillaan. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on syventänyt maailman epävakautta.

Tapahtumien kulku on tuttu mediasta ja viihteestä: isku johtaa vastaiskuun ja päättyy kaikkien osapuolten ja lukemattomien sivullisten tuhoon. Jacobsenin skenaariossa infrastruktuurin hävityksen viimeistelee planeetan kaasukehän yläosassa räjäytetty lataus, jonka sähkömagneettinen pulssi nollaa käyttämämme tekniikan.

Pommien ilmakehään nostattama nok­i estää auringon säteiden pääsyä Maahan, mikä aiheuttaa ydintalven jopa vuosikymmeniksi. Jääkauden kaltaisissa oloissa ekosysteemi romahtaa. Planeetan elinkelvottomuuden sinetöi vuosituhansiksi säteilevä ja myrkyllinen laskeuma.

Jacobsen kirjoittaa vakuuttavasti, vaikka näkökulma on perin amerikkalainen. Hän on haastatellut 47:ää asiantuntijaa ydinaseiden suunnittelijoista Yhdysvaltain asevoimien ylimpään johtoon ja eri alojen tutkijoihin.

Ohessa Jacobsen kertaa ydinasevarustelun historian. Kokonaisia saaria Tyynenmeren kartalta pyyhkineet kokeet tuntuvat nykykatsannossa järjettömiltä. Silti vain yksi auktoriteetti kyseenalaisti strategian mielekkyyden varustelun alkuvaiheessa.

Totaaliseen tuhoon johtavan tapahtumaketjun ilmeisyyden vuoksi ydinaseita ei ole käytetty sitten vuoden 1945, jolloin Yhdysvallat tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit tappaen satojatuhansia japanilaisia iskuissa ja niiden jälkiseurauksissa.

Aseen teho oli kuitenkin niin mykistävä, että Yhdysvallat alkoi tehtailla pommeja varastoon kiihtyvällä tahdilla. Neuvostoliitto seurasi perässä ja myös kourallinen muita maita todisti omaa mahtiaan kehittämällä omat ydinaseensa. Kauhun tasapaino pitää ohjukset siiloissa, mutta kuinka kauan? 

Annie Jacobsen: Ydinsota. Näin maailma tuhoutuisi. Suom. Jouni Avelin. 384 s. Bazar 2024.