Diktatuurin tuho ja nousu

Vuosi 1968 vaikutti ratkaisevasti teini-ikäisen huligaanin Vladimir Putinin elämään. Katsottuaan kylmän sodan hengessä tehdyt neuvostoelokuvat Kilpi ja miekka sekä Kylmä kausi hän päätti ryhtyä vakoojaksi ja käveli KGB:n paikallistoimistoon.

Välinpitämätön päivystäjä käännytti kuitenkin ärsyttävän nuorukaisen ovelta ja totesi, ettei turvallisuuspoliisiin pääse noin vain. Siihen tarvittaisiin korkeakoulututkinto, esimerkiksi oikeustieteessä.

Mihail Zygarin teos Maan pimeällä puolella sisältää lukemattomia tämäntapaisia tarinoita.

Tietokirja kertoo neuvostoimperiumin pitkästä kuolinkamppailusta ja siitä, kuinka Boris Jeltsinin sekasortoinen Venäjä ajautui KGB-taustaisen Putinin käsiin.

Zygarilla on erinomaiset lähteet. Hän seurasi pitkään kotimaansa politiikkaa valtalehtien toimittajana ja riippumattoman Dožd-television päätoimittajana.

Dožd haastoi hänen johdollaan rohkeasti Kremlin sensuurin vuosien 2011–2012 suurten mielenosoitusten aikana.

Zygar joutui epäsuosioon julkaistuaan kriittisen paljastuskirjan Putinin sisäpiiri (Otava, 2016).

Työnteko vaikeutui, ja hän pakeni maasta helmikuussa 2022 heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Nykyisin Zygar toimii vapaana kirjailijana ja kolumnistina New Yorkissa ja luennoi Columbian yliopistossa. Venäjän viranomaiset ovat julistaneet hänet ”ulkomaiseksi agentiksi”. Hänet on tuomittu poissaolevana kahdeksaksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.

Maan pimeällä puolellA lähtee liikkeelle vuodesta 1961, jolloin kosmonautti Juri Gagarin laukaistiin avaruuteen. Neuvostoliitossa elettiin niin sanotun suojasään aikaa.

Totalitaarisena valtiona pidetty maa näyttäytyi maailmalle poikkeuksellisen myönteisessä valossa, ja Gagarin kiersi maailmaa sen juhlittuna sankarina.

Ilmapiiri kiristyi kuitenkin nopeasti Nikita Hruštšovin syrjäyttämisen jälkeen. Orastava optimismin aikakausi päättyi lopullisesti 1968 Tšekkoslovakian miehitykseen.

Zygar kertoo Neuvostoliiton vankileirit paljastaneesta kirjailijasta Aleksandr Solženitsynista ja Nobel-palkitusta Andrei Saharovista, joka kehitti vetypommin ja nousi myöhemmin opposition kiistattomaksi moraaliseksi johtajaksi.

Hän kirjoittaa myös Vladimir Vysotskista, Taganka-teatterin näyttelijästä, josta tuli maan suosituin underground-laulaja. Vysotskia ei päästetty televisioon eikä radioon, mutta koko Neuvostoliitto tunsi hänen kasvonsa ja äänensä.

Kirja kuvaa Neuvostoliiton sekasortoisia loppuvuosia ja uuden Venäjän syntymää. Boris Jeltsinin talousuudistukset johtivat karkeaan rosvokapitalismiin ja lopulta Putinin valtaannousuun.

Zygar löytää Putinin nuoruudesta viitteitä hänen nykyiseen tapaansa toimia. Hän varttui Leningradin katujengeissä, harrasti judoa ja rämpytti kitarallaan Vysotskin lauluja.

Maan pimeällä puolella poikkeaa edukseen lukemattomista Neuvostoliiton hajoa­mista käsittelevistä kirjoista. Zygar avaa tapahtumia tarinallisesti. Hän on tehnyt valtavan taustatyön, jonka pohjalta hän kytkee elämäntarinoita ja historiallisia tapahtumia kiinnostavasti toisiinsa. Hän on penkonut arkistoja, lukenut elämä­kertoja ja haastatellut yli kolmeasataa ihmistä Alla Pugatšovasta Mihail Gorbatšoviin ja entisten neuvostotasavaltojen johtajiin.

Tuloksena on yli 600-sivuinen järkäle, joka kertoo vapauden haaveesta ja sen tukahduttamisesta puoluebyrokraattien, vainottujen kirjailijoiden, rock-muusikoiden ja ihmisoikeusaktivistien näkökulmista.

Herkullisia anekdootteja ja tarinoita riittää. Teksti etenee preesensissä, mikä tuo historialliset tapahtumat lähelle lukijaa.

Zygar ei yritä ennustaa tulevaisuutta. Hän muistuttaa, ettei historiassa ole päätepistettä. Valoisa hetki voi vaihtua pimeydeksi ja palata taas nopeasti valoisaksi.

Hän suunnittelee teokselle jatko-osaa, joka käsittelee Putinin imperiumin romahtamista. 

Mihail Zygar: Maan pimeällä puolella. Kuinka Neuvostoliitto romahti ja palasi. Suomentanut Kyösti Karvonen. 624 sivua. Otava, 2026.