Henget käskivät
Hilma Af Klint oli kuvataiteen edelläkävijä, jonka kiinnostus spiritismiin korostuu uutuusnäytelmässä, Minna Kontkanen kirjoittaa.
Näkymätön pyrki esille monesta suunnasta: radioaallot, sähkö, röntgensäteily ja alitajunta olivat 1900-luvun taitteessa kuumia puheenaiheita, kertoo helsinkiläisen Viirus-teatterin näytelmän Af Klint alku. Muotia oli myös henkimaailman houkuttelu tämänpuoleiseen spiritismi-istunnoissa.
Kun tukholmalainen taidemaalari Hilma Af Klint samoihin aikoihin loi lennokkaan geometrisiä tauluja, keksikö hän abstraktin taiteen jo ennen abstraktin tyylisuunnan keksijänä yleensä pidettyä Wassily Kandinskyä?
Todennäköisesti ei, sillä Af Klint teki näköiskuvia henkimaailmasta, omien sanojensa mukaan astraalimaalauksia. Näytelmässä nimihenkilö (Iida Kuningas) saa tämän tehtävän spiritismi-istunnossa ystävättäreltään Anna Casselilta (Kauri Sorvari).
Essi Rossin ohjaamassa ja osittain käsikirjoittamassa puolentoista tunnin esityksessä maalauksia nähdään diakuvina yhdessä kohtauksessa. Pääpaino on spiritismissä, joka Af Klintin teosten tavoitteen huomioon ottaen on oikea valinta. Eräs tummanpuhuva kohtaus kertoo Hilman kiinnostuneen myös okkultismista.
Katsojien eteen tuodaan istuntoja henkiympyrässä, palavaa salviaa, tulenliekkejä ja steariinia. Näyttelijöiden monologit jäsentävät kerrontaa osin suomeksi, osin ruotsiksi. Jokainen vuorosana näytetään samanaikaisesti salin seinien suurilla näytöillä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mahdollisen kielimuurin pelossa Af Klintiä ei pidä jättää väliin.
Näytelmässä ei juuri kuulla vuoropuhelua, mutta Casselin ja Af Klintin tanssiduetto tuo näyttämölle tunnetta ja intensiivistä liikedialogia. Milla Martikaisen monipuolinen lavastus ja tuli,- valo- ja videosuunnittelu syventävät tunnelmaa, samoin myös näyttämöllä nähtävän äänisuunnittelija Sarah Kiven vuoroin aavemainen, vuoroin autuaallinen soundimaisema.
Testamentissaan Af Klint määräsi, että hänen laaja tuotantonsa on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena eikä sitä saa myydä taidemarkkinoilla. Joskus teoksia on lainattu säilytyksestä näyttelyihin, kuten Suomenlinnaan vuonna 1988. New Yorkissa Af Klintin näyttely rikkoi Guggenheim-museon kävijäennätyksen vuonna 2018.
Hilma Af Klintin tarina puhuttelee 2000-luvun kansanjoukkoja, joille abstraktit kuvat eivät 120 vuoden takaisesta yleisöstä poiketen ole upouusia ja vieraita. Viiruksen näytelmä muistuttaa, että pohjimmiltaan Hilma Af Klint oli oman polkunsa raivannut ikonimaalari, joka maalasi henkiä.
Essi Rossi, Iida Koro, Susi Siriya Orenius: Af Klint. Ohjaus: Essi Rossi. Viirus (Välimerenkatu 14, Helsinki) 29.11. asti.