Elämän ja kuoleman kevät
Naiskaartilaisten tarina on sydäntäsärkevä, mutta kysyntä ei ihmetytä, Minna Kontkanen kirjoittaa arviossaan.
2
MIN
Anneli Kannon romaani Veriruusut (2008) kertoo nuorista punakaartin naisista. Sisällissodan muisteluvuonna 2018 kirja sovitettiin Tampereen Työväen Teatterin lavalle musikaalina Tytöt 1918 sekä ikimuistoisesti Helsingin Kom-teatteriin Lauri Maijalan ohjauksessa.
Tarina käynnistyy sellutehtaalta Valkeakoskella, jonka kaupunginteatterissa näytelmä debytoi syksyllä 2023. Tänä syksynä Veriruusut nähdään Esa-Matti Smolanderin dramatisointina ja ohjauksena Lahdessa, jossa sijainneelle Hennalan vankileirille monen naiskaartilaisen tarina päättyi.
Keväällä 1918 Hennalassa toteutettiin Suomen historian suurin tunnettu naisten joukkosurma. Kahden ja puolen vuorokauden aikana valkoiset ampuivat yli 200 punakaartien naista.
Niin Komin kuin Vanhan Jukon versiossa korostuu, kuinka nuoria osa kaartilaisista oli. Päähenkilö Sigrid (Suvi Blick) on 15-vuotias työläinen, joka lähtee harjoitusleirille tyttöenergiaa puhkuen. Sigrid ja pari vuotta vanhempi ystävä Martta (Minja Koski) eivät tajua kuolemasta mitään, vielä, mutta herroja kohtaan on jo kertynyt asioita hampaankoloon.
Suojeluskunnat saivat keväällä 1918 apua Saksasta. Punaiset luottivat, että venäläiset auttavat heitä luokkataistelussa.
Lopputulos tiedetään, eikä sodan jokaista perusasiaa kerrata Vanhan Jukon näyttämöllä.
Ola Blick on suunnitellut upean lavasteen, jossa vanerikuutiot saavat seurakseen vaahtokumikuutioita. Ne esittävät kosken kuohuja ja toimivat pehmusteena, kun näyttelijät esittävät kaatuvansa luoteihin. Yksityiskohdat ovat keltaisia kuin kevät.
Blick on myös näyttelijä, jolla on esityksessä useita rooleja.
Ensi-illan alussa kaikki kuusi näyttelijää melskasivat pirkkalaismurteisina työläisinä ja virittivät tunnelman yliampuvan koomiseksi. Pian esitys rauhoittui helpommin seurattavaksi, ja herkemmät sävyt nousivat pontevuuden vierelle.
Kyseessä on raaka ja kova tarina, joka särkee sydäntä. Toisaalta ei ihmetytä yhtään, että siitä on lyhyessä ajassa tehty näin monta versiota näin moneen teatteriin.
Raakuuksien vastapainona Vanhassa Jukossa kuullaan laulelmia Minja Koskelta, joka vaikuttaa myös indie-musiikkiartistina taiteilijanimellä M. Myös Komin versiossa näytteli ja lauloi suosittu indiemuusikko, Antti Autio.
Vielä seuraavalla viikolla päässä soi Kosken kappale. ”Veri virtaa, se muodostaa puroja. Veri virtaa, se muodostaa jokia.”
Anneli Kanto, Esa-Matti Smolander: Veriruusut. Teatteri Vanha Juko (Rautatienkatu 13, Lahti) 15.11. asti.