Tilinpäätös

Entisen pääministerin muistelmateos ei peittele jännitteisiä suhteita Haloseen ja Ahtisaareen, Heikki Vento kirjoittaa.

muistelmat
Teksti
Heikki Vento
2 MIN

”Mittee Puavo?” Kysymykseen Kuopion torilla päättyy entisen pääministerin Paavo Lipposen muistelmateos. Ja kyllähän Puavo. Valtionhoitaja on kirjajärkäle, joka on taattua Lipposta nimestä alkaen.

Valtionhoitajia on ollut Suomessa kaksi aikana, jolloin maa haki vakiintunutta hallitusmuotoa ja päämiestä. Tehtävää hoitivat P. E. Svinhufvud ja C. G. E. Mannerheim.

Lipposen valtionhoitajuus osui pääministerivuosille 1995–2003. Hänen kahden hallituksensa aikana presidentteinä toimivat Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen.

Pääministerinä Lipponen keskittyi Euroopan unioniin ja muihin kansainvälisiin asioihin. Talous jäi valtiovarainministeri Sauli Niinistölle (kok), jonka kanssa hallitustyö sujui mainiosti.

Kirjassa ei peitellä Lipposen jännitteisiä suhteita Haloseen ja Ahtisaareen. Hän puolusti ankarasti pääministerin johtavaa roolia EU-asioissa, kun presidentit yrittivät tunkea hallituksen tontille.

En voinut antaa periksi presidentin vallankaappauspyrkimyksille.

Minua ylempänä maan päällä oli vain Suomen tasavallan eduskunta.

Suhteita Ahtisaareen rasitti myös tämän välinpitämätön suhtautuminen sosiaalidemokraattien puolueväkeen. Halosen kanssa erimielisyydet koskivat politiikan linjaa.

Yhteenotot Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa olivat toistuvia. Usein kyse oli Suomen suhteista länteen. Harmistunut Lipponen sättii Halosta ja Tuomiojaa keskusteluntappajakaksikoksi.

Muutkin kuin puoluetoverit saavat Lipposen kynästä. Niinistöä hän moittii populismista ja äärioikeiston liehittelystä, joita Lipponen halusi haastaa presidenttiehdokkaana 2012. Anneli Jäätteenmäki oli ”ulkopolitiikan amatööri”, joka joutui omasta heitostaan kanveesiin. Kuvaus pääministeri Jäätteenmäen erosta muistuttaa Antti Rinteen (sd) kaatumiseen johtanutta vuoden 2019 tapahtumaketjua, jossa viimeisen päätöksen teki pääministerin oma puolue.

Kirjan teksti on sujuvaa. Lipposen kieli on tiivistä ja värikästä. Virkkeissä on vain harvoin enemmän kuin kaksi lausetta.

Toimittaja Jari Korkin muokkaama rakenne on toimiva. Tietoa Lipposen henkilökohtaisesta elämästä on paljon, välillä turhankin yksityiskohtaisia selostuksia.

Valtionhoitajan tilinpäätös on tukevasti plussalla. Lipponen pysyy tiukasti linjallaan, mutta arvioi myös tappioidensa syitä ja suhdettaan Venäjään.

Teos on tärkeä lisä historiankirjoitukseen. Akateeminen tutkimus vastannee aikanaan Kuopion torilla tehtyyn kysymykseen.

Lipposella on jo vastaus.

Pragmaattinen federalisti.” 

Paavo Lipponen: Valtionhoitaja. Muistelmat 1995–2024. 680 sivua. WSOY, 2025.