Äitinä alkoholistille
Ryhmäteatterin The Poet of Finland kuvaa Pentti Saarikosken avioliittoa hirtehiseen sävyyn, Päivi Ängeslevä kirjoittaa.
Aina Bergrothin kirjoittamassa ja Riikka Oksasen ohjaamassa The Poet of Finlandissa on kaikki kiinnostavan esityksen ainekset, mutta aiheena se on nähty.
Ytimessä on repivä, alkoholismin syövyttämä kuvaus runoilija Pentti Saarikosken (1937–1983) ja toimittaja Tuula-Liina Variksen kahdeksan vuoden avioliitosta 1960- ja 1970-luvun taitteessa, jolloin nainen ei yksin päässyt edes kapakkaan.
Vakavasti alkoholisoitunut Saarikoski remuaa lempiravintolassaan Hansassa ja hurjastelee välillä muiden naisten kanssa. Varis, joka on jo nuorena ihaillut Saarikosken neroutta, tekee kaikkensa, jotta miehellä olisi tilaa loistaa. Hän pyykkää, remontoi, hoitaa raha-asiat ja kehittää päivittäisen Holy Breakfastin, jotta mies edes söisi jotain.
Varis ottaa äidin roolin, sillä muuta mahdollisuutta suhteessa ei ole. Saarikoski tarvitsee naista huoltajaksi, sillä hän on jäänyt tunne-elämältään pikkulapsen tasolle.
Avioliittodraama saa Bergrothin ja Oksasen käsissä hirtehisiä sävyjä. Pönäkällä nimellä varustetusta The Poet of Finlandista muotoutuu hetkittäin hullutteleva, yllätyksellinen ja jopa surrealistinen teos, jonka kruunaa oopperalaulaja Johanna Isokosken kirkas sopraanoääni.
Isokoski esittää useita rooleja, kuten Saarikosken muita naisia. Myös Variksen kaksoiskuvaa, jolta Varis ikään kuin etsii vastauksia kriisien keskellä.
Saarikosken rooli on palasteltu. Markku Haussilan Saarikoski on lapsenomainen remuaja. Santtu Karvonen esittää Saarikoskea selvinpäin ja masentuneena, maanisena kirjoittajana ja elähtäneenä naistenmiehenä.
Robin Svartströmin rooliksi jää avioliiton lopunajan riutunut ja katkeroitunut Saarikoski. Muitakin rooleja miehillä on.
Parasta esityksessä on Minna Suuronen, joka yltää Variksena mieleenjäävään roolisuoritukseen. Oikeastaan koko näytelmä kietoutuu Suuroseen, hänen vakavaan ja keskittyneeseen ilmeeseen kaiken sen kaaoksen keskellä, jossa hän elää.
Bergrothin näytelmä pohjautuu vapaasti Variksen muistelmateokseen Kilpikonna ja Olkimarsalkka vuodelta 1994.
Rakkaussuhteen vääristynyt dynamiikka ja naisen alisteinen asema menneinä vuosikymmeninä tulevat esityksessä korostetusti esille, mutta itse jäin kaipaamaan sitä suurta älyllisyyttä, johon Varis Saarikoskessa rakastui.
Myöhemmin, kaaoksellisten avioliittovuosien jälkeen, Varis löysi oman äänensä taiteilijana.
Aina Bergroth: The Poet of Finland eli Saarikoski ja minä. Ohjaus: Riikka Oksanen. Ryhmäteatteri (Helsinginkatu 25, Helsinki) 11.4. asti.