Naurettava diplomatia

Totuus Etyk-prosessista ei leikkisyydestä rikkoudu, Tero Kartastenpää kirjoittaa historiadokumentin arviossaan.

elokuva
Teksti
Tero Kartastenpää
2 MIN

Kertojan ääni kuvailee Etyk-dokumentin aihetta: ”Tylsä!”

Ehkä, mutta tällä itseironialla The Helsinki Effect tekee diplomatiasta surkuhupaisaa.

Kertoja-ohjaaja Arthur Franckin turhautuminen takerruttaa kuulemaan lisää 50 vuoden takaisista neuvotteluista. Uno Helmerssonin ja Patrik Andrénin sävellyksissä epäröinti kasvaa kuin 1970-luvun salaliittoelokuvissa.

Seuraa jakso, jossa yhteen leikataan tansseja, räjähdyksiä, tykkejä, hyppyjä, selitystä, omakuva ja Berliinin muuri.

Ei ole yhtään tylsää.

Jälkiviisaudesta tulee elokuvan syy. Jäykkä Etyk-prosessi avitti Eurooppaa notkeammaksi, kun länsi ja itä allekirjoittivat muutamia väljiä pelisääntöjä.

Elokuva pohjustaa Helsingin kongressin niin selkeästi, että päätösasiakirjan allekirjoittaneet saattaisivat vihdoin ymmärtää, mitä tuli kannatettua.

Kuva jaetaan päähenkilöihin. Yhdysvaltojen kaikkitietävä ulkoministeri Henry Kissinger ja Neuvostoliiton jyräävä pääsihteeri Leonid Brežnev herätellään tekoälyäänillä. Vaikka Brežnev kuulostaa vähän robotilta, konepuheet inhimillistävät byrokratiaa.

Uskottavuutta auttaa, että Franck kertoo koko ajan, mitä tekee. Totuus ei leikkisyydestä rikkoudu.

Ohjaaja sanoo ymmärtävänsä asioita katsomalla arkistoja. Sen huomaa.

Valloitettavana on arkistojen Halti-tunturi. Yle dokumentoi Etykiä 14 filmiryhmällä. Muiden lähteiden määrä on mittava. Dokumentaristin ei tarvitse turvautua dramatisointeihin, kun hänellä on ilmiömäinen kyky saada vanhat filmit kertomaan.

Arkistoelokuvista onkin tullut kuningatarlaji. Kärkiteosten kohteena on usein henkilö, joka on kuvannut (Jane, Fire of Love) tai kuvattu (Senna, Amy) paljon.

Franck on osoittanut kykynsä jo hypnoottis-yhteiskunnallisessa Olliver Hawkissa ja vähän hillitymmässä journalismisetvinnässä Pesänlikaajat. Sarja Hassan Zubierin totuus osoitti, ettei hänen kannata keskittyä seurantadokumentteihin.

Välillä Franckin englanninkielinen tyyli muistuttaa ajankohtaissatiirien kuittailua.

Urho Kekkosta ei esitetäkään suurena rauhanrakentajana. Suomi oli suurvallan ”taskussa”, kuten Brežnev ilmaisee.

Pikkunokkela kansainvälinen linja toimii. Suomalais-saksalais-norjalainen dokumentti sai maailmanensillan CPH:DOX-festivaalin kilpasarjassa Kööpenhaminassa maaliskuussa.

Sopivilla hetkillä dokumentti vakavoituu. Franck ylistää diplomatian kauneutta. Silloin kukat puhkeavat, viulut soivat ja muurit murtuvat taas. 

Arthur Franck: The Helsinki Effect. Elokuvateattereissa 11.4. ★★★★

Oikaisu 11.4.2025 kello 19.40. Korjattu kuvatekstiä. Gerald Ford oli nimetty virheellisesti Henry Kissingeriksi.