Viimeinen taistelu Hawkinsissa
Teini-iän karikkoiset ystävyys- ja rakkaussuhteet ovat Stranger Thingsin menestyksen salaisuus, Leena Sharma kirjoittaa.
1
MIN
Game of Thrones -sarjaa on kutsuttu viimeiseksi maailmanlaajuiseksi tv-tapahtumaksi sen valtavan katsojamäärän ja kulttuurisen vaikutuksen takia. GoT:n jälkeen monet sarjat ovat kuitenkin nousseet isoiksi ilmiöiksi: Squid Game, Succession, Bridgerton.
Ja kymmenen vuotta jatkunut Stranger Things, yksi Netflixin historian suurimmista menestyksistä.
Tarina tulee päätökseensä viidennen kauden jaksoilla. Tekeminen on valitettavasti kestänyt liian kauan. Nuoret näyttelijät, joiden ympärillä koko kertomus pyörii, ovat kasvaneet 12–13-vuotiaista lapsista aikuisvartaloisiksi korstoiksi. He eivät enää pysty täysin uskottavasti esittämään roolihahmojaan.
Sarja sijoittuu 1980-luvun fiktiiviseen Hawkinsin pikkukaupunkiin, jossa tapahtuu kammottavia yliluonnollisia kuolemia. Stranger Things on tekijöidensä Dufferin veljesten rakkauskirje 1980-luvun popkulttuurille: se lainaa Stephen Kingin romaaneista, Alienin ja Terminatorin kaltaisista kauhu- ja scifielokuvista ja tietenkin Tähtien sodasta.
Viimeisellä kaudelle kaikki– taistelut, hirviöt, konfliktin mittakaava – on entistä suurempaa. Onneksi tekijät eivät ole hylänneet teini-iän karikkoisten ystävyys- ja rakkaussuhteiden kuvausta. Ne, vähintään yhtä paljon kuin yliluonnollinen kauhu, ovat tehneet sarjasta niin suositun.
Stranger Things. Netflix.