Sisarteos

Vuonna 2009 antamassaan haastattelussa Cormac McCarthy tunnusti, ettei osaa kirjoittaa vakuuttavia naispuolisia henkilöhahmoja.

Itsekritiikki oli aiheellista. Hänen tärkeimmissä romaaneissaan maailmaa määrittää maskuliininen mielenmaisema.

Suomentamatta jäänyt Outer Dark (1968) kertoo naisesta nimeltä Rinthy Holme, mutta hän ei kuulu McCarthyn mieleenpainuviin henkilöhahmoihin.

Kesäkuussa kuolleen kirjailijan viimeiseksi jäänyttä Stella Marisia hallitsee nuori piinattu sielu Alicia Western.

Romaani on kirjoitettu vuoropuhelun muotoon. Tapahtumapaikka on psykiatrisen hoitolaitoksen vastaanottohuone. Alicia puhuu, psykiatri kuuntelee, kyselee ja kommentoi.

Asetelma on McCarthylle poikkeuksellinen.

Eräs hänen romaaniensa tunnuspiirteistä on se, että niissä on paljon toimintaa mutta vähän henkilöhahmojen sisäisen maailman kuvausta. Itsetuhoisia ajatuksia hautova Aliciakaan ei mielellään kaivele psyykensä syövereitä vaan tekee sen, koska se kuuluu potilaan rooliin.

Hän ei arvosta psykiatriaa tieteenä:

”Mielisairaus on sairaus. Mitä muutakaan? Mutta sairaaksi arveltu elin voisi kuulua vaikka marsilaisille, niin vähän me siitä tiedämme.”

Alicia on matematiikkanero, joka sukelsi niin syvälle toposteoriaan, ettei löytänyt tietä ulos. Hän hylkäsi matematiikan tai matematiikka hylkäsi hänet.

Henkilöhahmona Alicia on kaksijakoinen: häikäisevän kaunis ja häikäisevän älykäs, toisin sanoen maskuliiniselle miehelle samaan aikaan himon ja kauhun kohde.

Alicia sanailee psykiatrille nasevasti mutta ei syvene kovinkaan paljon henkilöhahmona. Hän on sekamelska neroutta, traumoja ja viehätysvoimaa.

McCarthy suoltaa Alician kautta polveilevia pohdintoja teoreettisesta fysiikasta ja matematiikasta. Aiheet kumpuavat kirjailijan viimeisten vuosien älyllisen mielenkiinnon kohteista.

Luonnontiede avasi McCarthylle uudenlaisia näkökulmia olemisen mysteeriin, ja hän halusi ujuttaa niitä proosaansa. Suurta maailmankuvallista murrosta en erota Stella Marisista ja sen kanssa romaaniparin muodostavasta Matkustajasta.

Aiemmasta tuotannosta tuttu kolkko ja karu universumi ympäröi myös McCarthyn viimeisiä töitä. Ihmisen osa on ensin raivota ja lopuksi surra eksistentiaalista orpouttaan.

Silmiinpistävää on se, että Alician elämää määrittävät lopulta miehet, vaikka hän on useimpien miesten seurassa henkisesti ylivertainen.

Tärkein mies Alicialle on hänen veljensä Bobby, jonka vaiheita keväällä suomeksi ilmestynyt Matkustaja seuraa. Alicia ei rakasta Bobbya kuin veljeä, vaan tuntee tätä kohtaan täyttymättä jäävää romanttista ja eroottista kaipuuta.

Bobby on ainoa mies, jonka hän todella haluaa, ja ainoa, jota hän ei voi saada. Stella Marisin raastavimmat osuudet käsittelevät veljeä. Alicia luulee menettäneensä Bobbyn, koska tämä makaa koomassa auto-onnettomuuden jäljiltä. Matkustajan lukeneilla on asiasta parempaa tietoa.

”Sanoisin että olisin mieluummin kuollut hänen kanssaan kuin elossa ilman häntä.”

Insestiteema esiintyy myös Outer Darkissa, jossa McCarthy vei sen pitemmälle. Rinthy Holme synnytti oman veljensä lapsen.

McCarthy sai Stella Marisin valmiiksi ennen Matkustajaa. Kustantaja päätti harkinnan jälkeen julkaista romaanit erillisinä teoksina. Julkaisuaikataulu meni nurinpäin, koska Stella Marisin tapahtumat sijoittuvat Matkustajan tapahtumia edeltävään aikaan.

Rikosromaanin aineksista rakentuva Matkustaja toimii myös itsenäisenä teoksena. Sen sijaan Stella Marisia on vaikea hahmottaa tuntematta teosparin toista osaa, vaikka McCarthyn taito kirjoittaa älyllisesti säkenöivää vuoropuhelua on itsessään nautinnollista. 

Cormac McCarthy: Stella Maris. Suom. Kaijamari Sivill. 222 s. WSOY, 2023.