Seitsemän vuoden­ hapuilu

elokuva
Teksti
Tero Kartastenpää

Elokuvien tapahtumien venyttäminen vuosien ajalle voi tehdä hahmoista harmahtavia vahanukkeja. Vielä vaikeampaa on antaa ajan hoitaa luovat työt.

Vuonna 2014 Saara Cantell oli saanut ensimmäisen Onnelin ja Annelin ensi-iltaan ja mietti pientä projektia Islannissa. Ilmestyi Richard Linklaterin Boy­hood, pojan kasvua seuraava fiktio, jota oli kuvattu 12 vuoden ajan.

Cantellin lyhytelokuva laajeni seitsenvuotisen draaman tallentamiseksi.

Samalla työteliäs ohjaaja teki lisää lastenelokuvia, noitavaino­draaman Tulen morsian ja pari romaania.

Kolmen suomalais-islantilaisen perheenjäsenen tutustumisesta kertova Sisarukset on Cantellia tyypillisimmillään: sukupolvien ja kulttuurien kitkat voitetaan hyväntahtoisuudella.

Pitkäkestokuvauksiin yhdistyy toinen harvinainen lajityyppi, mukadokumentti. Parhaat mockumentaryt nauravat ihmisten traagisuudelle. Cantellin ”dokumentaarisuus” muistuttaa totisia tv-henkilökuvia, joissa päähahmo puhuu tunnoistaan merkityksettömässä paikassa ja päälle leikataan kuvitukseksi ulkona kävelyä.

Jatkuvat itseanalyysit ovat kuin kahvimainoksesta: ”Oon ylpee siitä, että olen tosi hyvä mun työssä.” Ajankohtaa korostetaan näyttämällä Sipilän hallitusta lehden kannessa tai koronan tyhjentämiä katuja. Nokkelinta on jalkapallon EM-kisahuuman Reykjavikissa muuttuminen perustelemattoman eron näyttämöksi. Niitä riittää. Kun kuviin ilmestyy uusi hahmo, seuraa suhde ja ongelmia.

Sopassa on paljon kauhoja. Käsikirjoitus on merkitty Työryhmä Eddan lapsille, tekijöiden ydinjoukolle. Puheluilla ja viesteillä yhteenliimataan tapahtumia, usein väkinäisesti. Improvisoinnille annetaan tilaa. Itseään etsivät ihmiset kysyvät ääneen: ”Kuka mä oon?

Oikean elämän aviopari Henna ja Lauri Tanskanen tekee kaksosroolinsa luontevan läheisesti. Ajan kulkua voi seurata heidän kahdesta lapsestaan. Tanskanen on tuonut myös syöpähoitonsa osaksi tarinaa.

Cantellin luottonäyttelijä, islantilais-suomalainen Elín Petersdóttir ylijäykistelee juristisiskona, mutta rentoutuu rooliinsa erikieliseen perheeseen sopeutujana.

Olkoonkin pohdiskelu latteaa ja rakenne hapuileva, Cantellin teos on merkittävä suomalaiselokuva toteutukseltaan. Kaikki poikkeuksellisuus on tässä maassa kunnioitettavaa. 

Saara Cantell: Sisarukset. Elokuvateattereissa 27.10. ★★★