Kaarlo Rauta ja puna-Valpo

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

AKS:n eli Akateemisen Karjala-Seuran johtaja ja Suur-Suomi-mies Vilho Helanen (1899–1952) oli sodan loppuessa pakkoraossa ja joutui kehittämään uutta uraa. Tarjolla oli sukellusvenekyyti Saksaan, mutta Helanen pysyi Suomessa ja ryhtyi dekkaristiksi.

Kahdeksassa salapoliisi­romaanissa esiintyvä varatuomari Kaarlo Rauta on nyrkkeilevä superherrasmies ja ihanneisä. Helasen dekkareista tuli aikansa niukan valikoiman suosituimpia. Hän itse piti Ristilukin arvoituksesta (1949), jossa helsinkiläistä rikosliigaa johtaa tuntematon ”Ristilukki”.

Rauta-dekkareista on julkaistu uudet painokset. Niissä on hirveästi hidastavia juttelu­palavereja. Vaikutus on kenties koominen, mutta kirjojen tausta oli traaginen. Romaaneilla ei noin vain paikattu tipahtaneen vaikuttajan taloutta.

Elokuva-aiheisen Filmitalon murhenäytelmän (1948) Helanen kirjoitti punaisen Valpon pidätyssellissä, ja kustantaja jopa mainosti seikkaa. Lopulta Helaselle lyötiin peräti kuusi vuotta kuritushuonetta siitä, että hän oli järjestänyt syksyllä 1944 Saksan vakoojalle tulkin. Terveys salli istua vain vuoden, ja Helanen sai armahduksen.

Ristilukin arvoituksess­a Jätkä­saaren merimiehiä murhataan, kohta jo yksi komisariokin. Ivaa riittää turvallisuuspoliisi Valpon kommunisteille, jotka sekaantuvat väkisin rahtisataman juttuun.

Toisaalta romaani ilmaisee Helasen muuttunutta suhtautumista saksalaisiin ex-ase­veljiin. Kimittävä obersturmführer Von Markenfeld on ollut ”Tallinnan Gestapon pahamaineisin jäsen, eestiläisten patrioottien kiduttaja”. Helanen oli itse työskennellyt Tallinnassa inkeriläisten kotiutus­hankkeessa Suomeen.

Helasen murhaajat ovat useammin naisia kuin miehiä. Misogyyniä hänestä ei saa. Mehukkaasti tyyliteltyjen femm­e fataleiden vastapainona toimii Raudan järkevä puoliso Inker­i, joka osallistuu taitavasti tutkimuksiin. Naispahiksista punatukkainen runoilija Irja Laantila on jo runojensa perusteella sadisti.

Ristilukin arvoitus ilmesty­i ensin Suomen Kuvalehden jatko­kertomuksena. Kun Helanen vapautui Ratakadulta, päätoimittaja Ilmari Turja soitti hänelle ja tilasi jännärin.

Helanen ihmetteli, voiko SK todella uudessa maailmassa julkaista jatkokertomuksen hänen nimellään. Turja vastasi: ”Miksi en voi. Alapa laputtaa tänne.”

Helasen salapoliisiromaanit sisältävät rauhaan astumisen politiikkaa, mutta muutakin kiinnostavaa niissä on, kuten pääkaupungin heroiinivillitys Kansantuhoojassa (1951). Uusintapainosten kannet ovat tyylittömiä. 

Vilho Helanen: Ristilukin arvoitus. 218 s. Oppian, 2023.