Uskokaa tai älkää

Osa sarjakuvatalven sankareista on todellisia henkilöitä.

sarjakuvat
Teksti
Matti Komulainen

Parhaassa sarjakuvassa todellisuus ja sepite, dokumentaarisuus ja tulkinta voivat kohdata unohtumattomasti. Ilmaisumuoto mahdollistaa myös fantastisen revittelyn.

Corto Maltese saapuu Berliiniin huhtikuussa 1924. Kaupunki kuohuu politiikan äärilaitojen taistellessa vallasta. Vanhaa ystäväänsä Steineria etsiessään Corto sukeltaa mellakoiden, salatieteiden ja Weimarin tasavallan öisten naamioleikkien pyörteeseen.

Espanjalaiskaksikko Juan Díaz Canales & Rubén Pellejero jatkaa ikonisen seikkailijan tarinaa kiehtovasti neljännessä albumissaan. Ajankuva ja mytologia ovat tarkassa tasapainossa. Päähenkilön lakoniset tokaisut ovat kuin Hugo Prattin kynästä.

Sanna Hukkanen kronikoi Taigassa Venäjän matkansa kohtaamisineen päiväkirjamaiseksi jatkumoksi. Sukulaiskansojen riipaisevat perhetarinat lomittuvat havaintoihin nykymenosta. Sarjakuvapaja avaa vaiettua menneisyyttä ja ylisukupolvisia tunnelukkoja. Joka puolella on murhattu omaisia verisissä puhdistuksissa.

Ei ois susta uskonu. Emilia Laatikainen kuuli kommentin usein. Miten nuori, kaunis ja elämässä menestynyt nainen voi olla päihderiippuvainen?

Kuvataiteen opettaja ja sarjakuvantekijä näyttää rohkeasti, millaisia olivat vuodet alkoholistina. Laatikaisen häpeilemättömän omakohtainen teos on paitsi sairauskertomus myös tarina vähittäisestä paranemisesta.

Lähimmäisten tuen lisäksi on auttanut Tyyneysrukous. Valokuvamainen käsiala korostaa tarinan dokumentaarisuutta.

Yrjö Kallinen (1886–1976) oli pasifisti mutta myös Suomen vaaran vuosien puolustusministeri. Hänet tuomittiin kuolemaan neljästi, ensimmäisen kerran sisällissodassa.

Aapo Kukko keskittyy henkilökuvassaan vuosiin 1918 ja 1948, jolloin Suomen tulevaisuus oli eri tavoin uhattuna.

Puhumalla paras korostaa kommunikoinnin merkitystä väkivaltaisten konfliktien ratkaisuissa. Kallisen vakaumus herättää yhä kunnioitusta. Teos jatkaa vakuuttavasti Kukon tarkasti taustoittamien graafisten romaanien sarjaa.

Filemon haastaa lukijan. Fredin (Frédéric Aristidès) luoma raitapaitainen nuorukainen liukuu todellisuudesta surrealismiin. Batbadin simbabbad on taattua fantasiaa, joka loikkii kerronnan tasolta toiselle aivot nyrjäyttävästi. Päähenkilö joutuu välillä nostamaan kaatuneita ruutuja pystyyn, jotta lukemista voi jatkaa.

Modesty Blaise täytti juuri 60 vuotta. Suomentaja Asko Alanen on koonnut juhla-albumiin tietopaketin hahmon vaiheista.

Peter O’Donnellin luoma pakolaistytöstä tehotoimijaksi kasvanut naisheeros tuntuu yhä tuoreelta. Sarjassa vetoaa myös kunnioittava tasa-arvo kumppani Willie Garvinin kanssa. Piirtäjät Jim Holdaway, Neville Colvin ja Enrique Romero ovat tuoneet hahmoon oman persoonallisen lisänsä.

Asterix on eurooppalainen kulttuuri-instituutio. Sarjakuvia täydentävät animaatiot, elokuvat, lauta- ja videopelit sekä huvipuisto Ranskan Plaillyssä.

Hauska tietokirja Asterix – Latinaa sarjakuvien sivuilta avaa Asterix-hahmojen ­ilmauksia.

Oheen on kirjattu antiikin tapoja, uskomuksia, henkilöitä, maailmankuvaa ja muuta kulttuurihistoriaa, joka kaikuu edelleen monissa yhteyksissä Suomessakin. 

Juan Díaz Canales, Rubén Pellejero: Corto Maltese – Berliinin yösoitto. Suom. Heikki Kaukoranta. 72 s. Jalava, 2023.

Sanna Hukkanen: Taiga. 280 s. Täysi Käsi / Zum Teufel / Umpihanki, 2023.

Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu. 176 s. Suuri Kurpitsa, 2023.

Aapo Kukko: Puhumalla paras. 292 s. Zum Teufel / Verttigo, 2023.

Fred: Filemon – Batbadin simbabbad. Suom. Jukka Heiskanen. 56 s. Egmont, 2023.

Peter O’Donnell: Modesty Blaise 60 vuotta. Suom. Asko Alanen. 159 s. Jalava, 2023.

Bernard-Pierre Molin: Asterix –  Latinaa sarjakuvien sivuilta. Suom. Mirka Ulanto. 160 s. Egmont, 2023.