Maailmantalouden reunalla

Emeritusprofessori Markku Kuisma jatkaa taloushistorian ruotimista persoonalliseen tyyliinsä. Kansallinen voitto ja kapitalismin henki kertoo, kuinka Pohjola integroitui vuosisatojen kuluessa maailmantalouteen.

Amsterdam oli 1600-luvun varhaisen kapitalismin kaupallinen keskus. Alankomaiden siirtomaaverkosto ulottui eri puolille maailmaa, ja Amsterdamin pankki rahoitti valtioita ja yrityksiä. Vahvimmaksi kilpailijaksi nousi Lontoo. Kansainvälinen kauppa kasvoi, ja pian myös Euroopan pohjoinen periferia kytkettiin markkinoihin.

Ruotsissa asui 1600-luvun puolivälissä noin 1,5 miljoonaa asukasta. Suomen puolella asutus oli harvaa ja kaupungit olivat pieniä, mutta runsaat metsät tarjosivat raaka-ainetta laivanrakennuksessa tarvittavalle puulle ja tervalle. Suurin tervakaupunki Viipuri laivasi Saimaan alueen tuotteita maailmalle. Terva oli myös Pohjanlahden rannikkokaupunkien tärkein vientituote.

Kuisma selostaa asiantuntevasti 1600-luvun kauppapoliittisia kiistoja ja valtataisteluita. Tervan hankintaketjut integroitiin suurkauppiaiden hallitseman Tukholman tervakomppanian määräysvaltaan, mutta se hävisi lopulta kamppailun alankomaisille ja brittiläisille kauppahuoneille.

Itämeren voimatasapaino järkkyi 1700-luvun alussa. Venäjä valloitti Ruotsilta Narvan ja Nevanlinnan, jonka paikalle ryhdyttiin rakentamaan uutta suurkaupunkia Pietaria.

Kuisma vertailee ruotsalaisen ja venäläisen järjestelmän eroja sekä valtiovallan ja yritysten välisiä suhteita eri aikakausina. Samalla hän kuvaa merkantilististen monopolien kehitystä.

Sahatavaran vienti Länsi-Eurooppaan käynnisti uuden vaiheen metsäteollisuudessa, kun tervanvienti alkoi hiipua 1700-luvulla. Kysyntää riitti, sillä teollistuvan Englannin omat metsävarat eivät riittäneet tyydyttämään kasvavaa puun tarvetta.

Suomen paperiteollisuus kehittyi Venäjän markkinoiden varassa. Samoin metalliteollisuus, joka pääsi vauhtiin maailmansodan jälkeen sotakorvausten ja idänkaupan vauhdittamana. Nokia käynnisti teknologiateollisuuden läpimurron. Silti metsäteollisuus kattoi neljäsosan Suomen viennistä vielä 1900-luvun lopulla.

Kuisma on kokenut historiantutkija ja teollisuuden tuntija. Hän on kirjoittanut yli 20 kirjaa ja osallistunut useisiin yhteishankkeisiin. Tällä kertaa kyseessä ei ole tutkimus vaan luonnosmainen kuvaus globalisaation kehityksestä Pohjolassa. Teksti on helppolukuista. Kuisma tuntee aiheensa perinpohjaisesti ja kirjoittaa rennolla otteella. 

Markku Kuisma: Kansallinen voitto ja kapitalismin henki. 264 sivua. Siltala, 2024.