Timanttien jäljillä

Veteraanikirjoittaja Ilkka Remestä on usein syytetty henkilökuvauksen ohuudesta. Pimeyden sydämen päähenkilö on Mikko Jalava -niminen mies, joka on joutunut ongelmiin puolustaessaan suojelupoliisin ajojahdin kohteeksi joutunutta isäänsä. Tie vie kansainvälisen rikollisuuden ja politiikan pelinappulaksi Afrikan viidakkoon. Veritimantteja ja natseja kuuluu kuvioon.

Remes heittää lukijat taustoittamatta taisteluun. Pidän metodista. Kun Taavi Soininvaara avaa selittävissä monologirepliikeissä kaikki tausta­tarinat, Remeksellä tapahtumat etenevät tässä ja nyt.

Remes luo aina uuden viitekehyksen ja uudet henkilöt. Soininvaaran suojelupoliisin etsivä Arto Ratamosta kertova Soininvaaran romaanisarja on puolestaan Kuudes marttyyri -kirjassa edennyt jo 19. teokseen.

Molemmat suomalaisen trillerin ensimmäisen aallon tekijät kirjoittavat kuin tehtaan takuulla. Maailmanpoliittiset­ trillerit ovat kuin toisintoja edellisistä. Remes virittelee totutun pirullisen kuvion, jolla Venäjä kostaa Suomelle Nato-jäsenyyden. Soininvaara löytää ekoterrorikirjassaan viruslevittäjäroiston Yhdysvalloista.

Myös Christian Rönnbackan ruotsalaispoliisi Henna Björk lähtee Afrikkaan veritimanttien jäljille. Henna Björk: Jahti tuo mieleen julkisuudessa esillä olleita tapauksia, joissa Afrikan sisällissotien sotarikoksista epäiltyjä on yritetty saada Euroopassa tuomiolle.

Rönnbacka on entinen tiedustelun parissa työskennellyt poliisi. Björk ja hänen aisaparinsa, ex-lapsisotilas, eivät käy epäuskottavuuden rajoilla.

Kirja viihdyttää muttei ole lajissaan poikkeuksellinen. Parin päivän jälkeen tuskin muistaa, mitä on tullut lukeneeksi.

Portsari Kessun edesottamuksia ja laitakujien pikkurikollisia kuvaava Jarkko Stenius on omailmeisinen rikoskirjailija. Veriside pursuaa toimintaa, joka miellyttänee vapaaotteluista viihdettä löytäviä äijiä.

Yhteiskunnallisten ongelmien sijaan katse kääntyy vanhakantaisen miehuuden komplekseihin. Pitäisikö sanoa rakastavansa tai vuodattaa kyyneliä, jos sattuu?

Albaanimafia ahdistaa kovaotteista Kessua, eikä asiallisia hommia portsarina pääse tekemään. Sankarin isä on umpimielinen vähättelijä ja toisaalta esikuva. Itsemurhahyökkäykseen huipentuva romaani loppuu siihen malliin, että jatkoa on tulossa. Hyvä!

Porin poliisin yksikön esittely jatkuu Arttu Tuomisen Delta-sarjassa. Viidennen kirjan Vapahtajan päähenkilö on komisario Susanna Manner. Edeltäjiensä tavoin hänellä on kompromettoiva salaisuus. Mannerin poika on asunnoton narkkari, joka joutuu maahanmuuttajajengin väkivaltaisen pomon reviirille.

Tuominen nousi heti esikoisellaan poliisiromaanien kärkikirjoittajaksi. Inhimillisestä ja realistisesta otteestaan tunnettu sarja on tasalaatuinen, mutta formaatti alkaa käydä yllätyksettömäksi. Vapahtaja ei ole yhtä vahva teos kuin edelliset, eikä henkilöiden kohtaloista jaksa välittää tarpeeksi.

Maailmanparantaja Risto Isomäen tarkoituksellisen populistisissa Lauri Nurmi -sarjan trillereissä vastaavia ongelmia ei ole. Viimeinen erämaa esittelee niin vahvoja maailman tuhoutumisen uhkakuvia, ettei lukijan ajatus pääse harhailemaan.

Mukana on totutusti paljon tiedetietoa, nyt merellisestä ulottuvuudesta. Nurmen turvallisuusjohtajana suojelema tutkimusretkikunta seuraa laivalla vedenalaista vuoristoa.

Uusia lajeja löydetään, ja keskeinen uhka on ihmisten kyltymätön halu valloittaa koko maailma. Naiset ovat yhä kuvankauniita, miehet suojelevia ja komeita, eikä yhtään risupartaa ole mukana. 

Ilkka Remes: Pimeyden sydän. 472 s. WSOY, 2023.

Christian Rönnbacka: Henna Björk: Jahti. 318 s. Bazar, 2023.

Taavi Soininvaara: Kuudes marttyyri. 368 s. Otava, 2023.

Jarkko Stenius: Veriside. 212 s. Like, 2023.

Arttu Tuominen: Vapahtaja. 366 s. WSOY, 2023.

Risto Isomäki: Viimeinen erämaa. 355 s. Into, 2023.