Ylipitkä, alikirjoitettu apokalypsi

Karl Ove Knausgårdin uutuus on lähinnä hukattu mahdollisuus.

Teksti
Tommi Melender
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Asetelmat ovat kuin Stephen Kingin kauhuromaanissa.

Taivaalle ilmestyy valtava tähti. Ravut nousevat vedestä ja lähtevät vaeltamaan. Kuolleita ilmaantuu elävien keskelle. Satanistisen hevibändin soittajat murhataan silmittömän raa’asti.

Kaiken taustalla vaikuttaa uskonnollinen symboliikka: aamutähdellä on Raamatussa kaksoismerkitys, sillä se viittaa niin Jeesukseen kuin Luciferiin.

Karl Ove Knausgård nousi maailmanmaineeseen autofiktiivisellä Taisteluni-romaanisarjallaan, jossa hän kieltäytyi ohjelmallisesti todellisuuden tarinallistamisesta. Kotiaskareet ja perheriidat sekoittuivat esseemäiseen kulttuurin ja politiikan pohdiskeluun. Kirjallisuus muuttui arjeksi ja arki kirjallisuudeksi.

Onko Aamutähti irtiotto vanhasta? On ja ei. Knausgård kirjoittaa nyt fiktiivisessä kehyksessä, mutta proosan tasolla juuri mikään ei ole muuttunut. Hänestä ei ole Stephen Kingin kaltaiseksi juonenpunojaksi.

Kutkuttavan apokalyptisen tarinan ainekset ovat vaarassa hukkua trivialiteettien vyörytykseen. Suuren osan ajasta kerronta liikkuu romaanin yhdeksän näkökulmahenkilön perhe-elämän hetteiköissä. Oudot ulkomaailman tapahtumat melkein unohtuvat. Vaikka näkökulmahenkilöt edustavat eri ammatteja ja yhteiskuntaluokkia, he kuulostavat kaikki hieman latistetulta Taisteluni-romaanisarjan Karl Ovelta.

Knausgårdissa on enemmän Päätaloa kuin Proustia. Hänen kerrontansa luo pikemminkin massaa kuin merkityksiä. Henkilöhahmot eivät koskaan vain kulje huoneesta toiseen, vaan tarttuvat ovenkahvaan, avaavat oven, astuvat kynnyksen yli ja sulkevat oven takanaan.

Piinaava yksityiskohdissa pyöriskely tuottaa ylipitkää, alikirjoitettua proosaa. 666 sivuun mahtuu löysää tekstiä niin että hölskyy. Taisteluni-sarjassa hiomattomuuden poetiikka ei häirinnyt samalla tavalla, koska se niveltyi Knausgårdin silloiseen kirjalliseen ohjelmaan.

Norjassa ja Ruotsissa kriitikot ovat kehuneet Aamutähteä vuolaasti. En ymmärrä innostusta, sillä näen sen lähinnä hukattuna mahdollisuutena. Jäntevämmin kirjoitettuna ja tarkemmin kohdistettuna romaani olisi voinut kasvaa riipaisevaksi lopun aikojen freskoksi.

Aamutähti on uuden romaanisarjan ensimmäinen osa, mikä selittänee sitä, että moni tarinalinja jää avoimeksi tai mysteerin verhoamaksi.

Karl Ove Knausgård: Aamutähti. Suom. Jonna Joskitt-Pöyry. 666 s. Like, 2021.