Henkäys historiassa

Oppineen naisen osa on historiankirjoituksessa ollut kuin henkäys, H-kirjain, joka äännetään, mutta ei merkitä.

Karissa Ketun (s. 1992) esikoisromaani H eli Hypatia Aleksandrialaisen matka pi­meään on taitava ja laaja oppineiden naisten, sivistyksen ja tiedon puolustus.

300–400-luvun Aleksandriassa eläneen filosofi Hypatian elämästä tiedetään vain vähän, mutta romaaniin siitä ammennetaan kaunis ja murheellinen tarina naisten kohtaamasta vähättelystä ja unohtamisesta. Myös naiskehoon kohdistuva inho ja väkivallan uhka ovat keskeinen osa kertomusta.

Esikoiskirjailijalla on monipuolinen akateeminen opintotausta, jota hän hyödyntää romaanissaan. Filosofian ja taiteen maisteri on opiskellut kulttuurihistoriaa, sukupuolentutkimusta, antiikin kieliä ja kulttuureja sekä taiteellista ilmaisua. Kirjailijana hän olettaa tiedonjanoisen lukijan.

Romaanilla on voimakas tahtotila lunastaa paikkansa sivistyksen airuena. Samalla tulee paikka surun sanansaattajana, sillä tiedon mukana kulkevat tunteet, ja naisiin kohdistuvan sorron historia on valtavan surullista.

Kuitenkin romaani onnistuu väläyttelemään myös sitä aitoa iloa, jota tieteellisen tiedon äärellä koetaan.

Hypatian tarinassa viehättävä ja kauhistuttava limittyvät. Hypatia yrittää unohtaa ruumiinsa. Ammatillisen kiinnostuksenkohteen pariin pääseminen on mutkikasta, sillä useimmat näkevät naisessa vain ruumiin. Eikä vain katseella paheksuttavaa ruumista vaan myös seksuaalisesti kajottavan ja väkivallalle alistettavan ruumiin.

Biofiktio historian unohdettujen naisten kuvitteellisten omien äänten esiinnostajana on ollut viime vuosina niin suosittua, että sitä uhkaa jo geneerinen toisteliaisuus ja joissakin tapauksissa kiusallinen tunne kirjailijan opportunistisen trendikkäästä tunkeutumisesta toisen elämäntarinaan. Karissa Kettu onnistuu kuitenkin rakentamaan Hypatian tarinaan vahvan filosofian ja taidehistorian ulottuvuuden, ja ajallinen etäisyys tuo kuvitelmalle haastetta.

Romaanin ylevää ja aistillista tyyliä maalaileva kielikään ei rakenna Hypatian maail­masta lukijalle tunnelmointitemppeliä, vaan lukija johdatetaan osalliseksi ajattelijana kasvavan ja vastustusta kohtaavan naisen elämästä. Hauska alaviite-Ekho tuo tarinaan kujeilevaa historiankirjoituksen kritiikkiä.

Hypatian tarina saa ajattelemaan ihmisyyttä: miksi sivistymättömyys ja väkivalta ovat niin voimakkaina vellovia ja sivistys niin katoavaa ja haurasta? 

Karissa Kettu: H eli Hypatia Aleksandrialaisen­ matka pimeään. 480 sivua. Teos, 2025.