Elämästä ­itsessään

Mitä me tässä odotetaan? Miksi me ollaan tässä?

Siinä ydinkysymykset, joihin Q-teatterin Joitakin keskusteluja merkityksestä kiteytyy. Keskustelua kyllä riittää, loputtomasti.

Akse Petterssonin näytelmässä vanhenevat sivuosanäyttelijät odottavat vuoroaan kuvauspaikalla. Elina Knihtilä, Pirjo Lonka ja Tommi Korpela istuvat muovituoleissa mainostaulun alla, saivartelevat yhdentekevistä asiois­ta ja odottavat jotain, ehkä pääsyä näyttämölle tai kotiin.

”Ei saa kysyä ainakaan häneltä”, Korpelan hahmo kieltää.

Hän viittaa naiseen (muusikko Ringa Manner), joka lojuu kolmikon lähellä patjalla kuulokkeet päässään ja raaputtaa jotain vihkoonsa.

Kielto toistuu, mutta asioita ei selitetä. Keskustelut jäävät puolitiehen. Turhautuminen muuttuu riitelyksi ja purkautuu jopa raivona, missä Knihtilän taidokkuus pääsee oikeuksiinsa. Mieleen jää rytmikäs sanaparikohtaus, jossa hän luettelee vimmaisesti, miten asia on tai ei ole.

Muillakin näyttelijöillä on hetkensä. Knihtilä, Korpela ja Lonka tuntevat toisensa pitkältä ajalta, ja se näkyy. Dialogi on saumatonta, liikkeet ennakoituja, näyttelijäntyö kerrassaan hienoa.

Mannerin hahmo jää etäiseksi, tarkoituksella. Näytelmän viides hahmo on tanssija-koreografi Jyrki Karttunen, joka liikkuu aika ajoin näyttämön poikki pehmeästi ja vaihtuvissa asuissa. Lopulta yksi näyttelijöistä kysyy, kuka tuo kaveri oikein on.

Kaiken yllä leijuu epätietoisuus. Elämä hiipuu, muisti pätkii ja minuus hajoaa, mutta yritettävä silti on. Valmiina pitää olla koko ajan, sillä ”ei ihminen voi mitään muuta kuin alkaa tuottaa”.

Joitakin keskusteluja merkityksestä on Petterssonin neljäs ohjaustyö Q-teatterille. Kaspar Hauser (2014) kertoi kaiken haluavista alle kolmekymppisistä. Näytelmää ylistettiin teatteri­tapaukseksi ja Petterssonia sukupolvensa ääneksi. Uutuusnäytelmässään Pettersson kuvailee elämän hiipumista ja onnistuu jälleen.

Katsojan päätettäväksi jää, mikä on se merkitys, joka esiintyy näytelmän nimessäkin. Vanhenemisen pelot, freelancetyön raastavuus, elämä itsessään vai kaiken merkityksettömyys?

Ehkä vastaus löytyy naiselta, jolta sitä ei saanut kysyä. 

Akse Pettersson: Joitakin keskusteluja merkityksestä. Q-­teatteri (Tunturikatu 16, Helsinki) 15.12. asti.