Kulutusyhteiskunnan kadonneet eläimet
Filosofin mukaan kulttuurimme sulauttaa eläimiä keinotekoisiin ympäristöihin, Virpi Alanen kirjoittaa.
2
MIN
Aikansa moniosaaja John Berger (1926–2017) ehti noin 70-vuotisen uransa aikana toimia taidekriitikkona, historioitsijana, kirjailijana ja käsikirjoittajana. Hänen vaikutusvaltaisimpiin töihinsä kuuluu BBC:llä esitetty tv-sarja Ways of Seeing (1972), jossa analysoitiin länsimaisen taiteen perinteistä tapaa esittää alaston naiskeho passiivisena katseen kohteena. Bergerin sarjan pohjalta feministiteoreetikko Laura Mulvey lanseerasi käsitteen mieskatse (male gaze).
Juuri katse kulttuurisen vallankäytön ilmentymänä kiinnosti Bergeriä. Nyt suomennettu esseeteos Miksi katsoa eläimiä? tutkii eläimiin kohdistuvan katseen valtaa ja vaikutuksia.
Nimiessee on yhtä aikaa valikoiman vaikeaselkoisin ja antoisin teksti. Siinä Berger toteaa eläinten katoavan, kun ne sulautetaan kulutusyhteiskunnan spektaakkeliin ja marginalisoidaan keinotekoisiin ympäristöihin.
”Hiiritarina” vie suoraan katsomisen merkityksellisyyteen. Mies katsoo vangitsemiaan ja ulos vapauttamiaan hiiriä poikkeuksellisen kauan, perehtyen niiden yksilöllisiin toimintatapoihin, pohtien niiden tuntemuksia.
Välillä on vaikeaa muistaa Bergerin esseiden olevan vuosikymmenten takaa – onhan nykyisin yleistä, että eläinsuhdetta mietitään kriittisesti ja eläimiä katsotaan posthumanistisen ymmärtävästi.
Roni Grénin suomentama valikoima sisältää yhdeksän esseetekstiä vuosilta 1971–2009, kaikki ajalta jona Berger ei enää asunut synnyinmaassaan.
Berger oli syntyjään englantilainen, mutta muutti jo vuonna 1962 pois eikä palannut kotimaahansa asumaan enää koskaan.
Kenties juuri Britannian ulkopuolelle laajenneen elämänkokemuksensa myötä Berger on esseissäänkin yleiseurooppalainen ajattelija, jonka kiinnostus kohdistuu länsimaisen katseen filosofiseen ytimeen.
Vaikka esseiden moneen suuntaan harittava, paikoin runolliseksikin yltyvä tyylikirjo voisi jossain muussa teoksessa tuntua häiritsevältä, Bergerin teokseen se tuntuu sopivan ja korostavan hänen rönsyävää monimuotoisuuttaan ajattelijana.
Teoksen kustantaja on viime vuosina kunnostautunut eläinfilosofian tunnetuksi tekemisessä laajemminkin. Tutkijaliitto on julkaissut Jaqcues Derridan (1930–2004) teoksen Eläin joka siis olen, joka arvioi uudelleen ihmisyyttä ja suhdettamme eläimiin, sekä Porfyrioksen 200-luvun lopulla kirjoittaman tekstin Sielullisten vahingoittamista vastaan, joka käsittelee eläinsuhteiden etiikkaa.
John Berger: Miksi katsoa eläimiä? Suomentanut Roni Grén. 140 sivua. Tutkijaliitto, 2025.