Wagnerin nousu ja tuho

Viime kesänä Jevgeni Prigožinin nimi nousi koko maailman tietoisuuteen, kun hän komensi yksityisarmeijansa Wagnerin uhmakkaaseen kapinaan Venäjän asevoimia vastaan.

Vallankaappausyritys päättyi kuitenkin nopeasti. Presidentti Vladimir Putin nujersi kapinan. Pari kuukautta myöhemmin Prigožin sai surmansa, kun hänen yksityiskoneensa räjähti matkalla Moskovasta Pietariin.

Läntisten tiedustelulähteiden mukaan kyseessä oli murha, jonka järjesti Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev. Kreml on kiistänyt tiedon.

Prigožinin tarina on uskomaton kertomus pietarilaisesta pikkurikollisesta, joka oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kohosi suhteillaan Kremlin likaisten sotilasoperaatioiden toteuttajaksi. Hän rakensi bisnesimperiumin, johon kuului ravintoloita, tiedotusvälineitä ja propagandaa maailmalle suoltanut Pietarin trollitehdas.

Toimittajat Ilja Barabanov ja Denis Korotkov seurasivat Wagnerin toimintaa alusta alkaen­ ja loivat yhteyksiä sen sisälle. Kauppatavarana kuolema perustuu haastatteluihin ja runsaaseen arkistomateriaaliin. Kirjoittajat saivat käsiinsä Prigožinin yhtiöiden arkistoja ja jopa hänen kalenterinsa 12 vuoden ajalta.

Prigožin tapasi Putinin ensimmäisen kerran ilmeisesti maaliskuussa 2000, kun presidentti illasti Japanin pääministerin Yoshiro Morin kanssa hänen ravintolassaan.

Kolme vuotta myöhemmin Putin kutsui Ranskan presidentin Jacques Chiracin Prigožinin ja hänen liikekumppaninsa omistamaan ravintolalaivaan Pietarissa. Prigožin tuurasi tarjoilijaa ja teki vaikutuksen. Prigožinin yhtiö alkoi saada catering-tilauksia presidentiltä, hallitukselta ja valtiolta. Myöhemmin hän ryhtyi toimittamaan ruokaa kouluihin ja sotilastukikohtiin, ja häntä alettiin kutsua ”Putinin kokiksi”.

Vuonna 2013 Prigožinin perusti tiedotusvälineitä Krimille ja muualle Ukrainaan. Seuraavana kesänä hän kokosi Venäjän asevoimista eläkkeelle jääneen Dmitri Utkinin kanssa sotajoukon, joka tuli tunnetuksi palkka-armeija Wagnerina. Ryhmä sai nimensä Utkinin taistelijanimestä. Natsien ihailijaa kutsuttiin Wagneriksi Adolf Hitlerin suosikkisäveltäjän mukaan.

Wagner operoi Ukrainan lisäksi ainakin kymmenessä valtiossa, muun muassa Syyriassa ja Afrikan maissa. Prigožinin sai palkkioksi miljoonien dollareiden voittoja tuottaneita sopimuksia paikallisilla öljykentillä.

Joukoissa oli sekä ammattisotilaita että kokemattomia rivimiehiä. Prigožin alkoi värvätä myös vankeja, joille luvattiin armahdus palveluksen jälkeen.

Wagnerilaisille maksettiin erittäin hyvin. Muutaman kuukauden rintamakomennuksella saattoi tienata noin 30 000 euron palkkion.

Prigožin itse eli ylellistä elämää. Hänellä oli yksityisiä lentokoneita, helikoptereita ja jahteja, ja hänen perheensä omisti loisteliaita kartanoita Pietarissa. Ukrainan sodan pitkittyessä hän ryhtyi voimansa tunnossa arvostelemaan Venäjän sotastrategiaa. Hän syytti puolustusministeri Sergei Šoigua ja yleisesikunnan päällikköä Valeri Gerasimovia virheistä ja armeijan surkeasta tilasta.

Hän uskoi ilmeisesti, että Putin tukisi häntä. Kohtalokas erehdys tuhosi sekä hänet että hänen bisnesimperiuminsa.

laadukas tietokirja on tutkivien toimittajien vuosien työn tulos. Kauppatavarana kuolema kuvaa tarkasti Wagnerin nousun ja tuhon ja paljastaa uusia tietoja kulissien takaisista tapahtumista.

Barabanov ja Korotkov työskentelivät kovan paineen alla. Heitä uhkailtiin ja varjostettiin. Molemmat pakenivat maasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Ilja Barabanov ja Denis Korotkov: Kauppatavarana kuo­lema – palkka-armeija Wagnerin tarina. Suom. Kyösti Karvonen. 272 s. Otava, 2024.