Sähkoistävää joikua
Wimme Saaren ja Tapani Rinteen pitkään jatkuneessa yhteistyössä on isoa iskua, Matti Komulainen kirjoittaa.
2
MIN
Laulaja Wimme Saari on tehnyt saamelaiskulttuuria tunnetuksi maailmalla yhdessä Tapani Rinteen kanssa. Tänä vuonna kaksikon ensimmäisestä yhteislevytyksestä täyttyy 35 vuotta.
Wimme vieraili Rinneradio-yhtyeen toisella albumilla Dance and Visions (1990), joka enteili 1990-luvun maailmanlaajuista musiikki-ilmiötä. Siinä instrumentaalinen klubimusiikki, hiphop sekä muut ajankohtaiset sähköiset ilmaisumuodot sulautuivat etnovaikutteisiin ja tanssillisuuteen. Joiun sävyttämä teknojazz veikin Wimmen ja Rinteen keikoille kaukomaita myöten. Levytyksiä kertyi lisää niin RinneRadion kanssa kuin Wimmen nimikkoprojekteina, joissa hippajoiusta harpattiin virsitutkielmiin ja kokeellisiin äänikudelmiin.
Ivgu jatkaa yhteistyötä. Musiikki kurkottaa nyt ambientin avarakaarisesta maalailusta minimalismiin, joka purkautuu impressionistisiksi kuulokuviksi. Soitteiden taustalla lipuu kaikkea tuulenomaisesta suhinasta sähköisiin purskeisiin.
Wimme joikaa vahvoja tunnelmia. Ne tuntuvat tässä ajassa Enontekiön joikuperinteen päivitetyltä muodolta. Konkreettiset luonto-, henkilö- ja esineaihelmat yhdistyvät mielenmaisemaan ja emotionaalisiin vivahteisiin.
Rinteen puhaltimien puisen lämpimät rekisterit maadoittavat soonista spektriä synien ja muun sähköisen arsenaalin rinnalla. Saksofonien ja bassoklarinetin hönkä lataa kokonaisuuteen orgaanista maanläheisyyttä. Ivgulla esiintyy myös japanilainen muusikko ja laulaja Kirilola, joka vieraili Ruisrockissa eX-Girl-noise-yhtyeensä kanssa vuonna 2000. Kirilola tuottaa paikoin joikumaisesti sointuvaa virtausta. Omalaatuisesti naukuva fraseeraus tuo mieleen avantgarden. Kaikkineen Kirilolan äänitaide summautuu hienosti Wimmen syvään baritoniin ja jäkälänrouheaan rohinaan.
Ivgu kattaa laajan skaalan pääkaksikkoon henkilöityvää sävelmateriaalia. Se läpimurtovuosien kehoa kirjaimellisesti liikuttava transsitanssietnotekno on tavallaan mukana sekin. Eatnama rieggis / Maan rengas saa vipinää punttiin yllättävällä tavalla pulssiluuppeineen sekä Wimmen ja Kirilolan dialogiksi miksattuine vokaaliraitoineen.
Isoa iskua edustaa myös jylhästi vellova Guovssahasat / Revontulet, joka kurkottaa teemaan sopivasti korkeakaariseksi äänikuvaksi. Teoksen Maŋŋel olmmošgoddi áigebaji / Jälkeen antroposeenin voi tulkita ihmiskunnan kohtalonkysymysten pohdintana. Ekokatastrofin jälkeen planeetalla soi vain tuuli ja lintujen kaklatus, jotka Saari, Wimme ja Kirilola muotoilevat kuuluville zenmäisen pidättyväisellä otteella.
Wimme + Rinne: Ivgu. Rockadillo Records, 2025.