Maestron rosoinen perintö
Elokuussa nähdään on aiheeltaan kiehtova kirja, jonka seksikohtaukset ovat korneja, Silvia Hosseini kirjoittaa.
2
MIN
ANA Magdalena Bach matkustaa joka elokuu Karibianmeren saarelle viemään miekkaliljoja äitinsä haudalle. Erään kerran hän kohtaa hotellin baarissa tuntemattoman miehen ja viettää tämän kanssa hetken mielijohteesta kiihkeän yön.
Näin käynnistyy Gabriel García Márquezin postuumisti julkaistu romaani. Päähänpistosta kehkeytyy Analle jonkinmoinen pakkomielle. Jatkossa saari on paitsi äidin leposija myös eroottisten odotusten näyttämö: ”Ana Magdalena ei (–) uskonut kokevansa kaupungissa yhtä kiihottavia ja anteliaita lemmenkohtauksia kuin saarella, ja sen saattoi selittää vain äidin haudantakainen tuki hänen petokselleen.”
Elokuussa nähdään (En agosto nos vemos, 2024) on dementiasta kärsineen kirjailijan viimeiseksi jäänyt työ. Esipuheessa kerrotaan hänen sanoneen, että kirja ei kelpaa mihinkään ja se täytyy hävittää. Jälkipolvi julkaisi kirjan tekijän tahdon vastaisesti.
Romaanin ilmeisiä puutteita ovat turha toisto, ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet. On vaikea tulkita, onko päähenkilön seikkailunhalun syy onneton avioliitto, vai alkaako parisuhde kärsiä vasta syrjähypyistä.
Avioelämässä kipinät kuitenkin sinkoilevat: ”He saippuoivat toisensa niin hellästi, että päätyivät usein kieriskelemään kylpyhuoneen lattian silkkimatolla, jonka Ana Magdalena oli hankkinut, jottei satuttaisi selkäänsä kiihkeän rakastelun aikana.”
Kornien seksikohtausten lisäksi kerrontaa vaivaa tirkistelevä sävy, jonka vuoksi naisen näkökulma ei välity uskottavasti. ”Ihonsa kuivattuaan hän koetteli rintojaan, jotka olivat kahden raskauden jälkeenkin pyöreät ja kiinteät.”
Rosoisuus on sääli, sillä romaanin idea – äidin ja tyttären elämien samankaltaisuus – on kiehtova. Se saa pohtimaan, missä määrin minuus on yksilöllinen ja ovatko valintamme todella omiamme. Peilaamisen motiivia lukuun ottamatta teema jää kuitenkin vaille kehittelyä ja syventelyä.
Viehättävää romaanissa on aisteihin vetoava kuvailu. Päähenkilön silmin havainnoidaan ”luonnontilaisen sademetsän reunaan ulottuvia kultahiekkaisia rantoja, pikkulintujen liverrystä ja haikaroiden aavemaista liitelyä tyynen laguunin yllä”. Jyrki Lappi-Seppälän eloisaa suomennosta on nautinto lukea.
Teoksen paras osio koittaa vasta varsinaisen kertomuksen päätyttyä. Kirjan loppuun on painettu kirjailijan ihailijoille liikuttava yllätys – muutama sivu alkuperäisestä käsikirjoituksesta, jossa näkyy maestron käsin kirjoittamia merkintöjä ja huomautuksia.
Gabriel García Márquez: Elokuussa nähdään. Suom. Jyrki Lappi-Seppälä. 122 s. WSOY, 2025.