Maamerkistä toiseen
Eliel Saarisen maamerkit koottiin komeaksi kirjaksi, mutta merkittävän arkkitehdin työtä ei kunnioiteta Helsingissä, Timo-Erkki Heino kirjoittaa.
2
MIN
Suomalaisista arkkitehdeistä Eliel Saarinen (1873–1950) on Alvar Aallon jälkeen kansainvälisesti tunnetuin. Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema on arkkitehtoninen maamerkki, jonka koko Suomi tuntee. Vuonna 2023 Saarisen syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi ei Helsingissä järjestetty edes juhlaseminaaria. Arkkitehdin synnyinkunnassa Etelä-Savon Rantasalmella pidettiin kansalaisjuhla.
Uuden Saaris-kirjan Eliel Saarinen Public Buildings julkistamistilaisuudessa entinen pääministeri Paavo Lipponen hämmästeli merkkivuoden vähäistä huomioimista:
”Jos Eliel Saarinen olisi ollut ruotsalainen, niin siellä olisi ollut kuningas liikkeellä.”
Jari ja Sirkkaliisa Jetsosen kirjan Saarisen julkisista rakennuksista piti ilmestyä jo juhlavuonna, mutta korona viivästytti hanketta.
Eliel Saarisen kansainvälisen maineen yhtenä perustana on Cranbrookin koulutus- ja taidekeskus Detroitissa Yhdysvalloissa. Sinne Saarinen suunnitteli lukuisia rakennuksia huonekaluineen 1920-luvun lopulta 1940-luvun alkuun.
Saarisen vaikuttavin työ Yhdysvalloissa on ehkä suunnitelma, jota ei toteutettu. Hänen ehdotuksensa Chicago Tribune Tower -pilvenpiirtäjäksi tuli toiseksi arkkitehtuurikilpailussa vuonna 1922. Suunnitelman on usein sanottu muodostuneen amerikkalaisten 1920–1930-lukujen pilvenpiirtäjien prototyypiksi.
Pilvenpiirtäjähanke sekä töiden väheneminen Suomessa saivat Saarisen muuttamaan 50-vuotiaana Yhdysvaltoihin.
Pian hänen mukaansa liittyivät vaimo, tekstiilitaiteilija Loja sekä lapset Pipsan ja Eero. Eero Saarinen teki myöhemmin näyttävän uran arkkitehtina Yhdysvalloissa.
Lukuisista Alvar Aalto -kirjoista tunnetut kirjailija Sirkkaliisa Jetsonen ja valokuvaaja Jari Jetsonen ovat koonneet englanninkieliseen teokseensa Saarisen julkiset rakennukset Suomessa ja maailmalla.
Teksti on asiantuntevaa ja kuvat kauniin havainnollisia. Ne osoittavat, kuinka Saarisen Suomen-rakennusten kansallisromanttinen tyyli kehittyi Yhdysvalloissa art decoksi ja modernismiksi.
Ja kyllä Helsingissäkin kunnioitetaan Eliel Saarista. Onhan rautatieaseman viereinen aukio nimetty Elielinaukioksi. Sille ollaan nyt rakentamassa sijoittajavetoisesti – ja Helsingin kaupungin innokkaalla avulla – valtavaa rakennusta. Se latistaa ja tuhoaa Saarisen rautatieaseman ikonisen mahtavuuden. Ehkä aukio pitäisikin sen jälkeen nimetä uudelleen Anni Sinnemäen aukioksi.
Jari Jetsonen ja Sirkkaliisa Jetsonen: Eliel Saarinen Public Buildings. 279 sivua. Rakennustieto, 2024.