Sotasyyllisyysprosessi jää sivuosaan

Filosofian tohtori Lasse Lehtisen kirja Sotien syyllisyys herättää iloisen odotuksen: mitähän uutta?

Lehtinen on pitkään ollut sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja ja sen jälkeen europarlamentaarikko. Hän on julkaissut useita teoksia historiallisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Uuden kirjan anti jää kuitenkin vaisuksi. Sen nimi on oikeastaan syötti.

Sotasyyllisyydestä järjestetty poliittinen oikeudenkäynti käsitellään niin pinnallisesti, että siitä ei synny jäsenneltyä kuvaa. Oikeudenkäynnin ratkaisevat tilanteet sivuutetaan kirjassa ohimennen, kuten marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin vankka tuki ahdingossa toimineelle pääministeri Juho Kusti Paasikivelle.

Tekijä ei ole lukenut oikeuden pöytäkirjaa tai on tehnyt sen hätiköiden. Se olisi osoittanut hänelle, miten torjuttiin Valvontakomission aikomus kieltää presidentti Risto Rytin puolustuspuhe oikeussalissa ja sensuroida sen teksti.

Lehtinen kuvaa yksityiskohtaisesti sosiaalidemokraattien sisäpiirin toimintaa sota-ajasta 1960-luvun alkuun asti. Hänen sankarinsa on Väinö Tanner.

Sotien syyllisyyden johtoajatuksena tuntuu olevan todistaa, että Tanner oli oikeas­taan merkittävämpi historiallinen tekijä kuin Ryti, jolla on legendaarinen maine kylmäpäisenä valtiomiehenä ja vastuunkantajana sodassa ja rauhassa. Tannerin oli helppo olla itsenäinen ajattelija, kun Ryti kantoi vastuun. Ministeri on vastuussa hallituksen toiminnasta, vaikka kuinka olisi sodan aikana esittänyt selväjärkistä yksityisajattelua.

Käsitteet sotasyyllisyys ja sotarikos on vaikea pitää erillään, myös tekijälle. Säätytalon prosessissa käsiteltiin Kremlin syytöksiä hyökkäyssodan aloittamisesta Neuvostoliittoa vastaan.

Sotarikokset ovat sodankäyntiä sääntelevien kansainvälisten säädösten vastaista toimintaa. Ne käsiteltiin oikeusministeri Urho Kekkosen vastuulla puolustusvoi­mien hallinnossa, jota Valvontakomissio vahti yhtä kärkkäästi kuin sotasyyllisyysprosessia.

Sotasyyllisyydestä järjestetyn oikeudenkäynnin ajoitus ja huolellinen ohjailu onnistuivat mainiosti Neuvostoliiton painostuksesta huolimatta.

Samaan aikaan kun lyhyimmän tuomion saaneet vapautuivat Suomessa vankilasta, Saksassa ja Japanissa todellisia sotasyyllisiä vasta talutettiin hirttolavoille. 

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori.

Lasse Lehtinen: Sotien syyllisyys. Jälki­viisaassa tarkastelussa. 372 sivua. Otava, 2026.