Herkkuja ja elämänohjeita

2 MIN

Kolmikymppinen toimittaja Rika Machida kirjoittaa juttua sarjamurhaajaksi epäillystä Manako Kajiista, jota hämmästellään Japanin mediassa. Miten tavallisen näköinen, pulska Kajii on onnistunut hurmaamaan miehet, viemään heidän rahansa ja ajamaan heidät kuolemaansa?

Rikan mielestä koko juttu huokuu naisvihaa, ja naisvihaajista pahin vaikuttaa olevan syytetty itse. Kajiin valtti on aistillisuus kahdessa mielessä: hän viettelee seksuaalisuudellaan mutta ennen kaikkea ruoanlaittotaidoillaan. Se nainen iski suoraan yksinäistä elämää eläneiden uhriensa sydämiin, pohtii eräs mies.

Asako Yuzukin Voita-romaanin keskiössä on japanilaisen kulttuurin naisiin kohdistuvat kohtuuttomat ja ristiriitaiset odotukset: pitää olla häveliäs mutta haluttava, äidillinen mutta salaperäinen – ja pysyä laihana. Oma lukunsa on nuorten tyttöjen seksualisointi, jossa on pedofiilisiä sävyjä. Aikuiset miehet fanittavat tyttöbändiä– mutta arvostelevat estoitta sen teini-ikäistä jäsentä, joka on alkanut saada naisellisia muotoja.

Kertomuksen motiivi on ruoka. Vankilassa tehtyjen haastattelujen myötä Rika uppoaa herkuttelun ja gourmetruoan maail­maan – ei niinkään Kajiin manipulointitaitojen ansiosta, vaan koska hänen elämässään on tyhjiöitä täytettävänä. Ruoka tarjoaa lohtua, nautintoa ja uusia ajattelutapoja. Ruoanlaittoa ja syömistä kuvataan yksityiskohtaisesti ja adjektiiveja säästelemättä. Suomennos rullaa mukavasti, vaikka on välillä turhan kirjaimellinen. Lasista uunivuokaa kutsutaan kömpelösti ”lämmönkestäväksi lasivuoaksi”.

Voita-teoksessa on kiinnostavat ainekset, joista on keitelty sekametelisoppaa: dekkaria, ruokakirjoittamista, isätraumaa, self helpiä ja tarpeettomia sivujuonia. Raaka-aineet eivät ole ihan kypsyneet, vaan kertomus rönsyilee ja jahkailee. Voi saa monia merkityksiä: se on kielletty herkku, vaikeasti saatavaa luksusta, naisen emansipaation metafora ja ihmiset yhteen tuova eliksiiri.

Teoksen opetus on sympaattinen, mutta aika naiivi: on elettävä omaehtoista, omien mieltymysten mukaista elämää ja luotava perhenormeista vapaata yhteisöllisyyttä. Oivallukset selitetään auki perinpohjin, eikä lukijalle jää paljoa makusteltavaa. Poikkeuksena on homoeroottinen alateksti, joka tarjonnee analysoitavaa graduntekijöille.

Didaktisuudestaan ja toisteisuudestaan huolimatta romaani on viihdyttävää luettavaa ja kiinnostava kurkistus japanilaiseen elämänmenoon. Kirjan kansainvälinen suosio kertoo, että itseapuiselle sanomallekin on kysyntää. 

Asako Yuzuki: Voita. Suomentanut Kosti Vanninen. 516 sivua. Gummerus, 2026.