Pelasta elämä

Progressiivisen rockin kultakausi sijoittuu 1970-luvun alkuun. Sen jälkeen peli pelattiin nopeasti loppuun. Tuotannot pöhöttyivät, musiikin rakenteet muuttuivat mutkikkaammiksi ja soitto-osuudet teknisiksi taidonnäytteiksi. Progesta tuli itsensä irvikuva.

A. W. Yrjänän toisella sooloalbumilla on kaksi pitkää kappaletta: Nom de Plume, Nom de Guerre ja Sotakirjeenvaihtaja. Niistä kumpikin täyttää vinyylilevyn yhden puoliskon. Se ei ole ennen kuulumatonta. Vastaavaa tehtiin jo 1970-luvulla. Ilahduttavaa on, että Yrjänän ja kumppanien lähestymistapa progeen on luonteva ja realistinen.

Kukkeimmat vuotensa Yrjänä vietti CMX:n laulajana, basistina ja biisintekijänä. Mahdollisesti viimeisen keikkansa yhtye soitti viisi vuotta sitten.

CMX oli rockyhtye, ulospäin tiiviiltä vaikuttanut porukka, josta Yrjänä päätti irtautua. Merkittävä syy siihen oli ”musiikilliset erimielisyydet”. Toisin sanoen Yrjänä koki CMX:n rajoittavan luovuuttaan.

Syksyllä 2023 Yrjänä teki itseään tykö Vain elämää -ohjelmassa ja keväällä 2024 hän julkaisi ensimmäisen soololevynsä. Kyseisellä Heliografi-albumilla hän lauloi entistä avoimemmin ja romanttisemmin. Heliografin ongelmaksi muodostui, että omillaan olleen taiteilijan levy ei kuulostanut vapautuneelta vaan tavalliselta.

Uudella Eidolon-albumilla Yrjänä tekee täyskäännöksen. Sen musiikissa on pitkälti kyse yhdessä soittamisesta, viidestä muusikosta yhden asian kimpussa. Jos CMX:n tuotannosta etsii levylle vastinparia, se on tietenkin Talvikuningas (2007), tulevaisuuteen sijoittuva kylmä monoliitti. Kumpikin konseptilevy nojaa tukevasti progressiivisen rockin ihanteeseen ja raskaisiin, tahtilajeiltaan poikkeaviin riffeihin.

Kokonaisuutena Eidolon on ainakin hiukan melodisempi ja ilmavampi kuin Talvikuningas. Nom de Plume, Nom de Guerren seitsemännellä minuutilla alkava leijunta kuulostaa kovasti Pink Floydilta ennen The Dark Side of the Moonia. Sotakirjeenvaihtaja isketään kunnolla liikkeelle vasta neljännen minuutin myötä. Tai ei sittenkään. Häröilyksihän homma kääntyy.

Onnistuneen albumin sanoitukset syntyivät äänitysten aikana. Kertojana toimii ”vanheneva sotakirjeenvaihtaja, jonka mielenterveydestä ei ole täysiä takeita”.

Sodilla ei ongelmia ratkaista ja niistä seuraa aina tuskaa ja murhetta. Silti toiveikkuus pilkahtaa pilvien välistä: Eräänä päivänä me muutumme eläimiksi / niin vahvoiksi, niin viisaiksi, niin alakuloisiksi / ja eräänä päivänä me pelastamme elämän / suvunjatkorituaalin luita syövän hämärän. 

A. W. Yrjänä: Eidolon. Vallila Music House, 2026.