Ceci n’est pas une retrospektiivi
Antti Oikarisen Taidehallin näyttely on tajunnanräjäyttävä, Helen Korpak kirjoittaa suosituksessaan.
1
MIN
180-vuotiaan Suomen Taideyhdistyksen juhlavuoden näyttely ei katso menneisyyteen. Yhdistys pyysi kutsumaltaan taiteilijalta Antti Oikariselta alun perin retrospektiivia, mutta Oikarinen ei pystynyt vastustamaan houkutusta luoda jotakin aivan uutta. Mutta mitä muuta voisikaan odottaa henkilöltä, jonka taiteen tunnusmerkkejä ovat vilpitön innokkuus ja ainutlaatuinen nokkeluus?
Oikarisen teokset eivät ole sitä miltä näyttävät. Vesivärimaalaus saattaa läheltä tarkasteltuna paljastua puukynäpiirrokseksi. Illuusio syntyy materiaalien ja tekniikoiden taidokkaasta yhdistelemisestä.
Taidehallissa esillä olevat teokset ovat ehtaa Oikarista, parhaimmillaan tajunnanräjäyttäviä. Seiniin kiinnitetyt teostiedot opastavat tulkintaa. Niistä selviää, että lankuista koottu installaatio Veistoksellinen muoto onkin maalaus ja että lakonisesti nimetyn Saven ”savimöykyt” ovat maalattua pronssia. Ne ovat siis taideteoksia, jotka esittävät toisenlaisia taideteoksia.
Harhaanjohtavat ensivaikutelmat vievät katsojan ajankohtaisten teemojen äärelle. Oman havaintokyvyn horjuessa on mahdollista huomata, että todellisuus ja totuus ovat hyvin hauraita käsitteitä.
Antti Oikarinen: Introspektiivi. Helsingin Taidehalli (Nervanderinkatu 3, Helsinki) 8.3. asti.