Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto: Talorähjästä takaisin monumentiksi?
Alvar Aallon Viipurin kirjaston 20 vuotta kestäneet kunnostustalkoot jatkuvat. Ellei taloa sitten saada Halosen ja Putinin toimesta kerralla kuntoon.
Restaurointiyhdistys vei tuliaisina parkettilautoja luentosalin lattiaa varten niin paljon kuin bussi kesti. Ne ostettiin Suomesta, koska tuotetta ei saa Venäjältä järkevään hintaan. Kantamassa akateemikko Juha Leiviskä. Kuva Hannu Lindroos.
Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta on restauroitu kannatusyhdistyksen johdolla parikymmentä vuotta. Nyt työhön toivotaan vauhtia. Tarja Halonen otti asian esiin tavatessaan pääministeri Vladimir Putinin Pietarissa maaliskuussa ja korosti, että asia on suomalaisille tärkeä. Putin on sen jälkeen pyytänyt korjausasiaa ja sen etenemistä koskevia tietoja sekä Viipurista että Venäjän Suomen suurlähetystön kautta Suomessa toimivalta restaurointiyhdistykseltä.
Myös Venäjällä ja Viipurissa kirjastoa pidetään modernin arkkitehtuurin merkkiteoksena, ja se on nykyisin nimeltäänkin Alvar Aalto -kirjasto. Sotien jälkeen rakennus pääsi huonoon kuntoon, ja neuvostoaikana sitä korjattiin kömpelösti, osin siksi, että kaikki rakennuksen alkuperäispiirustukset olivat Suomessa.
Poliittisen ilmapiirin muututtua Viipurin kaupunki pyysi 1990-luvun alussa Alvar Aallon arkkitehtitoimiston apua kirjaston korjausten suunniteluun. Aallon leski, arkkitehti Elissa Aalto, perusti ympäristöministeriön avustuksella entistämistyöryhmän, josta kehittyi nykyinen restaurointiyhdistys.
Ensitöiksi aloitettiin kotimainen ja kansainvälinen rahankeruu hätätoimenpiteitä varten. Kirjaston katot vuotivat ja talo oli hälyttävän huonossa kunnossa. Siitä eteenpäin työ on edennyt kuin köyhän miehen takin paikkaus: pala palata, aina sieltä missä on pahin tarve. Kirjasto on koko ajan ollut toiminnassa.
Suomesta rahaa korjauksiin on saatu opetus- ja ympäristöministeriöltä ja useilta yhteisöiltä ja yrityksiltä, vuosina 1994-2009 noin 530 000 euroa. Venäjän valtio ja Viipurin kaupunki ovat näinä vuosina sijoittaneet rakennukseen noin 486 500 euroa.
Rahaa korjaukseen on kerätty hämmästyttävän paljon myös muista länsimaista, yhteensä noin 412 000 euroa.
Miksi ihmeessä ruotsalaiset, sveitsiläiset, saksalaiset, britit, espanjalaiset, kanadalaiset ja amerikkalaiset haluavat tukea suomalaisen Alvar Aallon venäläiseen pikkukaupunkiin suunnitteleman kirjaston korjausta? Mikä tässä rakennuksessa herättää niin paljon tunteita?
”Sehän on modernin arkkitehtuurin avainrakennuksia”, huudahtaa arkkitehti Maija Kairamo, Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistyksen pääsihteeri. ”Juuri tätä rakennusta käydään läpi maailman arkkitehtikouluissa esimerkkinä aikansa uudesta ajattelusta.”
Restaurointiyhdistys teki toukokuussa matkan Viipuriin katsomaan, miten korjaustöissä on edistytty. Yksi rakennuksen kuuluisista yksityiskohdista, luentosalin pontatuista puurimoista tehty katto, on nyt valmis. Rimaa tarvittiin lähes kahdeksan kilometriä ja varoja kerättiin muun muassa ”lahjoita eurolla metri rimaa” -kampanjalla.
Päärahoitus saatiin kuitenkin Ruotsin valtiolta. Se nimittäin antoi Viipurin kaupungin 600-vuotisjuhlien kunniaksi 80 000 euron lahjoituksen Ruotsissa toimivan Alvar Aalto Sällskapetin kautta juuri Aalto-kirjaston kunnostukseen.
Valtaosa korjausurakasta on vielä edessä. Työ on vaativaa, sitä pidetään kansainvälisenä pilottiprojektina, jota toteutetaan Unescon maailmanperintöluettelon laatukriteerein. Jatkossa on tarkoitus tehdä selkeä työnjako: Laadun säilyttämiseksi Suomi hoitaa töiden suunnittelun ja työn valvonnan ja maksaa nämä kulut, arviolta 250 000 euroa. Rakentaminen ja materiaalit maksetaan venäläisin varoin, kustannusarvio tästä osuudesta on noin 5 500 000 euroa.