Yliopistotason sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi – VTV: ulkomaalaisten hoitajien palkkaamisessa Suomeen on epäeettisiä piirteitä
Jos hoitaja on koulutettu EU- tai ETA-maiden ulkopuolella, voi mennä vuosia, että hän saa Valviralta luvan toimia sairaanhoitajana.
Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytoinnissa Suomeen on epäeettisiä piirteitä, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Euroopan ulkopuolelta palkataan koulutettuja ja kokeneita sairaanhoitajia Suomeen työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa ja matalapalkkaisemmissa tehtävissä hoiva-avustajina ja lähihoitajina.
Suomessa ei ole sote-alan kansainvälistä rekrytointitoimintaa sääteleviä lakeja, joten markkinat toimivat ”rekrytointiyritysten pelisäännöillä”, sanotaan VTV:n joulukuussa ilmestyneessä työperusteisen maahanmuuton tarkastuskertomuksessa.
Suuri osa näistä firmoista rekrytoi filippiiniläisiä yliopistotasoisen koulutuksen suorittaneita sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi esimerkiksi vanhustenhoitoon. Osa tulijoista kouluttautuu lisäksi lähihoitajiksi oppisopimuskoulutuksella.
Viraston mukaan suomalaiset käytännöt eivät ole yhtä eettisesti kestäviä kuin paljon filippiiniläisiä hoitajia palkkaavan Saksan, jossa toimintaa koordinoidaan hallitustenvälisillä sopimuksilla.
”Saksalla ja Filippiineillä on sopimus, että Saksaan tulevat sairaanhoitajat koulutetaan oppisopimuksella sairaanhoitajiksi. Eli sielläkin periaatteessa heidät koulutetaan uudestaan, mutta he saavat koulutuksen aikana jo valmiin sairaanhoitajan palkkaa”, kertoo VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Taina Rintala.
Rekrytointifirmat palkkaavat EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi käytännössä sen vuoksi, että se on ainoa mahdollisuus saada heidät suoraan töihin sote-alalle.
Sairaanhoitajana työskentelemiseen tarvitsee oikeuden Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta. Sen saaminen on monimutkainen prosessi, jos henkilö on suorittanut koulutuksen EU- tai ETA-maiden ulkopuolella. Luvan saamiseen Valviralta voi mennä jopa vuosia. Viime vuosina niitä on annettu muutamia kymmeniä vuodessa. Mukana tilastoissa voi olla myös ulkomailla opiskelleille suomalaisille myönnettyjä oikeuksia.
Ulkomailla opiskelleita hoitajia on helpompaa palkata lähihoitajaksi, sillä lähihoitajalla ei ole pakko olla Valviran myöntämää laillistettua ammattinimikettä. Henkilö voi työskennellä lähihoitajana, jos työnantaja arvioi hänen ammattitaitonsa, koulutuksensa ja kielitaitonsa riittäviksi kyseiseen tehtävään. Toisin kuin sairaanhoitajaksi, lähihoitajaksi voi myös opiskella oppisopimuskoulutuksella. Myös hoiva-avustajaksi palkkaaminen on sujuvampaa, koska hoiva-avustaja ei tarvitse lupaa Valviralta.
Sairaanhoitajan ammattioikeutta hakeville määrätään käytännössä aina jonkin verran lisäopintoja, jotta heidän osaamisensa saadaan vastaamaan suomalaisia vaatimuksia. Yhteistä ja selkeää pätevöitymispolkua sairaanhoitajaksi ei kuitenkaan ole olemassa.
”Hakijoiden on itse etsittävä tietoa ja otettava yhteys ammattikorkeakouluihin, jossa sitten käydään läpi hänen tutkinto- ja työtodistuksiaan ja katsotaan miltä osin koulutusta täytyy täydentää”, Rintala sanoo.
Ulkomaalaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutusta on viime vuosina järjestetty erilaisissa hankkeissa, jotka ovat kaikki päättyneet rahoituksen loppumiseen.
Tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan sitä, kuinka sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutusta voitaisiin järjestää pysyvästi. Ehdotus on tarkoitus antaa helmikuussa.
Samalla ministeriössä aiotaan selvittää, voisiko Suomikin tehdä hallitustenvälisiä sopimuksia hoitajien rekrytointiin, kuten Saksa on tehnyt. STT:n mukaan suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa, mutta puhetta on ollut ainakin yhteistyöstä Vietnamin, Intian tai Filippiinien kanssa.
Hoitajia rekrytoi Suomeen muun muassa henkilöstöpalveluyritys Barona. Yrityksen kautta sote-alalle tulevilla on kaikilla sairaanhoitajan koulutus, ja heistä suurin osa työskentelee lähihoitajana esimerkiksi iäkkäiden hoidossa.
Juurisyy sairaanhoitajien palkkaamiseen lähihoitajiksi ei ole rekrytointifirmoissa vaan pätevöitymispolun puutteessa, sanoo Baronan toimialajohtaja Simo Lohi. Myös ammattikorkeakouluopintojen hinta muodostuu monelle pätevöitymisen esteeksi.
”Miten tämän vinouman saisi korjattua, että ylikoulutettuja hoitajia ei ohjautuisi lähihoitajiksi? Meillä pitäisi olla amk-tutkintoihin oppisopimustyyppinen rahoitusmalli, johon ihmiset voisi ohjata suoraan ja valtio rahoittaisi pätevöitymisen.”
Lohen mukaan kaikki Suomeen saapuvat hoitajat ovat tietoisia siitä, että he ovat tulossa lähihoitajan tehtäviin.
”Iso osa haluaisi tulla sairaanhoitajan tehtäviin, mutta kun meiltä puuttuu tämä oppimispolku.”
Tilannetta voisi Lohen mukaan helpottaa sillä, että pätevöitymisopintoja voisi tehdä etäopintoina jo hakijan lähtömaassa samaan tapaan kuin kieliopintojakin. Tällöin hoitajat saisivat täyttä palkkaa nopeammin Suomeen saapumisensa jälkeen ja heidät voitaisiin myös laskea mukaan hoitajamitoitukseen nopeammin.
Ulkomaisesta työvoimasta ei näillä näkymin saada helpotusta sairaanhoitajapulaan, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreessa raportissa. Syynä pidetään juuri sitä, että tutkinnon tunnustaminen tai opiskeleminen ja vaadittavan kielitaidon saavuttaminen on hidasta.
TEMin arvion mukaan ulkomaalaiset työntekijät voisivat täyttää noin kymmenesosan tämänhetkisestä sairaanhoitajien työvoimapulasta. Viime vuonna Suomessa oli pulaa noin kahdestatuhannesta sairaanhoitajasta. Tulevina vuosina hoitajia tarvitaan entistäkin enemmän vastaamaan terveydenhuoltoalan kasvaviin tarpeisiin.
Ministeriön mukaan ratkaisuja ongelmaan on etsittävä pikemminkin kotimaisen työvoiman kouluttamisesta kuin maahanmuutosta. Ammattikorkeakoulujen puolelta on kuitenkin kommentoitu, että ainakaan opiskelupaikkojen lisääminen tuskin enää auttaa hoitajapulaan.
”Tämä ongelma ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä. Nyt alan veto- ja pitovoimaan pitää keksiä muita keinoja”, sanoi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen Ylen haastattelussa syksyllä.
Lähihoitajien työvoimapulan paikkaamisessa ulkomaalaisella työvoimalla on TEMin mukaan paljon enemmän potentiaalia kuin sairaanhoitajien kohdalla. Ministeriö arvioi, että tulijat voisivat täyttää lähes puolet niistä yli kahdestatuhannesta lähihoitajan paikasta, joihin ei kotimaisilta työmarkkinoilta löydy työntekijää.
Ulkomailta saapuvien sote-ammattilaisten tukemisessa ja kotouttamisessa on kuitenkin puutteita ammattiryhmästä riippumatta, VTV arvioi. Ennen maahantuloa tarjottavassa neuvonnassa on aukkoja, ja maahan saapuneet eivät vieläkään saa tarpeeksi ohjausta käytännön asioissa.
Myös hoitajien kielitaitovaatimuksia olisi VTV:n mielestä hyvä pohtia etenkin niissä työtehtävissä, joissa ei olla suoraan tekemisissä potilaiden kanssa. Tämä voisi helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista.
Nykyään Valvira edellyttää sairaanhoitajan tai lähihoitajan ammattioikeutta hakevilta yleisen kielitutkinnon (YKI) tasoa kolme vastaavaa kielitaitoa. Se tarkoittaa kielitaitoa, jolla pärjää suomeksi arkisissa tilanteissa. VTV:n Rintalan mukaan olisi hyvä miettiä sitä, tarvitaanko kaikissa terveydenhuollon tehtävissä välttämättä tämän tasoista kielitaitoa.